Vanhan perinteem mukkaan oli ernomaset kalut taas syynättävänä ja tunnistettavina tän toise kahvilaehtoon ohjelmasa. Monemmoista värkkiä stä olik taas Esko löytänny pöyrälle. Ja ninku asiaan kuuluu, oli niistä toiset outoja ja toiset ste viäki ourompia. Ahkerasti väki niitä katteli ja pähkäili.

Mutte se ohjelma pelkästänsä noihi värkkeihi jas niitte arvuuttelluu loppunnu. Jostai tualta kaukasesta Kaukola kylästä oli tullu viaraaks Olena kitaransa kans. Ja oli hällä ste kampraattikim mukanas, Riitta. Ens Olena kertoili tästä ikivanhasta ja jo varmaa ajjaat sittel lahonneesta Tyrvääl lastusta. Mutte siittä koko ehtoota voi siittäkän praatata, niettä piti pistää lauluks välillä.

Yhresä Olena ja Riitta muarosti valla ste kuunneltava laulurua. Muutamia tuttuja jos vähäset tuntemattomampaiaki kappaleita he siinä stel luritteliki.

Jo melkei perinteeks o päässy muarostuu jo seki, että Päiviö lausuu jonku runo. Hältä se käyki stev valla luannikkaasti. Mutta ny oli ste ehtoo ehtosa emäntäki innostunnu lausuntatalkoisii. Ninpä hän, vanhana teatteri-ihmisenä, lausu valla ste elävästi runon siittä, mitä kaikkee Klaas Anterssonnin olis pitänny tehrä. Tosin tais siinä stel lopuks tulla jottain semmostakim mitä sen olis pitänny jättää tekemäti. Kaike kaikkiaan hyvä runo ja viälä parempi esitys.

Aikanansa päästiis ste kattoon sekik ketä oli arpalykky suasinnu. Täsä on kohralles sattunnu hyvi ste monipualine, taikka ainakis ste kakspualine käyttöesine. Seija täsä esittellee, että sitä voi käyttää joko A: näin, eli siittähän saa ihas ste tyylikkää hatu, erellyttäin tiätysti, että omistaa sopivan kokosen pään. Tai sitte sitä voi käyttää B: nin, että sen kääntää toisippäi ja kerräilee hännee jottai muuten irrallisena kuleksivvaa ryänää.

Mutta aiheesa, eli ehtoon teemasa pysyiksemme, oli aika tullu paljastaa tänkertaset tiätäjät. Täsä siis siirryttii stes sujuvasti tuurista tiatoo. Vaikkei oltukkan Varmilla. Leena täsä huhiulee kisailijota kuulolle, sillä panaikaa alkaa oikeitte vastauksie paljastamine ja sejjälkee ste hulvato palkintojejjako.

Ensimmäise palkinno vei tällä kertaa sujuvaa yhteistyätä tehneet Jussi ja Janne Kurki. Harmi, että olivat lähtenneet poies jo aikasemmin. Mutta toinen sija olikis stej jaettu kahren saman pistemäärän sanneitten Hannun ja Päiviön kesken. Pojjaat poseeraa siinä.

Silläkurilla stä kulu tääki perjantakiehtoopuhre luannikkaan ohjelma ja pikku napostelum merkeisä loppuunsa. Taas kerra oli saatu kokkoonnuttua täälä Kirstin ja Hannun viihtyisäsä pihapiirisä. Taas kerra oli vaihrettu kuulumisia ja parannettu mailmaa. Taas kerra jätiiv vaa varttoon ens perjantakiehtoon tulloo ja Tiinaa haitareinee.