Keikyän kolme kirkkoa

Keikyä kuului aikoinaan Huittisten seurakuntaan. Matka oli pitkä ja toivottiin omaa jumalanpalveluspaikkaa. Ennen kuin Keikyään saatiin oma rukoushuone jumalanpalveluksia pidettiin satunnaisesti taloissa mm. jo vuonna 1653 tiedetään saarnatun Tervaportissa, ja v. 1681 jossain Malvakosken talossa..

Vuonna 1687 saatiin oma rukoushuone, se oli vaatimaton, kelloakaan ei ollut. Esineistöstä voi mainita puiset kynttiläjalat ja 4 kirkollista tinaista astiaa. Alttaritaulu esitti Mariaa ja Johannesta.

Toinen kirkko rakennettiin vuonna 1830. Piirustukset laati rovasti Wilhelm Åkerman. Kirkko oli punainen valkoisine koristelautoineen, rakennukseen saatiin kello v. 1835 nähtävästi luvialainen Micael Rostedtin valmistama. Kirkossa oli myös vuonna 1878 Huittisista saatu alttaritaulu, jonka oli erään tutkijan mukaan maalannut  Jonas Bergman ja korjannut Lucander, vuodelta 1753. Taulu kertoo vanhasta Simeonista Jeesuslapsi sylissään.

Kirkkoon mahtui 300-400 hlöä, hautausmaata ei ollut.

Keikyän seurakunta erotettiin Huittisista vuonna1908 ja vuonna 1917 saatiin oma pappi.

Nykyinen Keikyän kirkko rakennettiin vuonna 1912, Josef Stenbäckin suunnittelemana.

Tehtailija Viljanen vaikutti kirkon paikkaan. Edellisestä kirkosta siirrettiin alttaritaulu nykyiseen.

Vuonna 1960 tehtiin ensimmäinen 1960 korjaus arkkitehtinä Veikko Larkas.

Urut uusittiin ja hankittiin Kangasalan tehtaalta v.1964, ovat 18 äänikertaiset.

Viimeisin korjaus on vuodelta 1997, suunnittelijana Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen.

Uutta kalustoa ja muutoksia tuli silloin, saatiin lukupulpetti, piano, kulkueristi, alttari irrotettiin seinästä, takaosaan rakennettiin ns. valmistautumishuone ja hankittiin sakastin kalusteet.

Uudet tekstiilit suunnitteli  tekstiilitaiteilija Annikki Linturi, vihkiryijy siirrettiin sakastiin.

Seurakunta iloitsi vanhan alttaritaulun restauroinnista ja sen palauttamisesta kirkkosaliin varastosta, jonne se oli siirretty v. 1960 korjauksen yhteydessä.

Oma Hautausmaa valmistui v.1917 ja kiviaita 1918 -20. sankariristit olivat aluksi valkoisia puuristejä .

–         Sankaripatsas v.1951 sankaripatsas, Väinö Syrén arkkitehti Kampurin ohjeiden mukaan.

–         Vakaumuksensa  mukaan taistelleiden muistomerkki 1951, Eino Packalén

–         Karjalaan jääneiden muistomerkki, Kirsi Liimatainen 1955

–         Uusi hautausmaa vihitty 2009 jossa myös tuhkan sirottelupaikka.

 

Lähteet:               Raimo Viiki, Suur-Huittisten historia II

Maria Ranta-Järviö, Keikyän seurakunta eilen ja tänään 1917-1997

Omat muistiinpanot

Tuula Heinonen 2011