Keikyän kunta itsenäistyi vuonna 1920 oltuaan sitä ennen osa Suur-Huittisten pitäjää.
Vuonna 1981 muodostettiin Keikyästä ja naapurikunnasta Kiikasta uusi kunta nimeltä Äetsä. Nimi otettiin Kiikan puolella sijainneen rautatieaseman, Äetsän tehtaiden ja ikiaikaisen Kokemäenjoen kuohuvan kosken mukaan. Itsenäisyyttä kesti vuoteen 2009, jolloin Äetsä liitettiin Sastamalan kaupunkiin.
Nykyinen Keikyä on noin 3000 asukkaan kaupunginosa Pirkanmaan Sastamalassa.
Kun tulet Keikyään katse kiinnittyy ennen kaikkea aluetta halkovaan
Kokemäenjokeen, jonka kautta asutus, maatalous, sivistys ja kulttuuri on levinnyt aikoinaan sisämaahan. Joki jakoi entisen Huittisten emäpitäjän Keikyän saarnahuonekunnan eteläiseen- ja pohjoiseen osaan, asutus jakaantui melko tasaisesti joen molemmin puolin jo 1800- 1900 vaihteessa.
Maatalouskulttuuri on myöhemmin antanut tilaa teollisuudelle. Äetsän koskenpartaalla toimi 1800-luvun lopulla perustettu villakehruutehdas, jonka ympärille syntyi mm. konepaja, trikootehdas, värjäämö eli kokonaisuus Äetsän tehtaat. Samalla paikalla on 1930 lopulta toiminut Finnish Chemicalsin kemianalan tehdas, jonka nykyinen omistaja on Kemira Oy tuottaen maailmanlaajuisesti mm. valkaisu- ja
puhdistusaineita.
Erityiseksi piirteeksi Keikyässä muodostui ansiokotiteollisuus, joka alkoi 1800-luvun lopulla. Keikyäläiset lankanapit, sukkulat, punontatyöt ja kammat, vallankin täikammat, joita Keikyän etsiviksi kutsuttiin, olivat maankuulut. Sotien jälkeen nahkatyöt, laukut ja lompakot valloittivat Suomen markkinat.
Maantieliikenne on kehittynyt valtatie 12 myötä, joka seuraa jokivartta kuten osittain jäljellä oleva keskiaikainen Turusta Hämeeseen kulkeva Turuntiekin. Joki ylitettiin lautoilla kunnes v.1931 saatiin ensimmäinen silta, jonka ansiosta liikenne vilkastui Huittisten ja Äetsän aseman välillä. Nykyinen 161 metrinen silta valmistui 1980.
Ensimmäinen kapea kävelysilta rakennettiin helpottamaan tehtaan työväen kulkua vuonna 1919 ja sen korvasi nykyinen riippusilta vuodelta 1948.
Keikyän vahvuuksia ovat joki, sen molemmin puolin rakennettu ympäristö ja kulttuurimaisema. Kaunis Josef Stenbäckin suunnittelema puukirkko vuodelta 1912 seisoo kodikkaana mäellään – kuvauksellinen on Sigurd Frosteruksen suunnittelema Meskalan kosken vuonna 1921 valjastanut Äetsän voimalaitoskin.
Tiet, sillat, kevyenliikenteenväylät ja valaistut ulkoilureitit houkuttavat liikkumaan ympäri vuoden.
Joelle avautuvaan maisemaan kuuluvat Kemira Chemicalsin tehdasalue sekä monien PK-yritysten teollisuusrakennukset. Vanha meijeri elää uutta elämää Anneli Keinosen tekstiilityöpajana ja muutama laukkuverstas jatkaa innovatiivisen käsityöpitäjän perinnettä, tavallaan myös kylpytynnyreitä valmistava Kiramikin.
Kunnallisia lähipalveluita keikyäläisille tarjoavat päiväkodit, koulut, neuvola- ja lääkäripalvelut kirjasto sekä Sastamalan musiikkiopisto Keikyän vanhalla kunnantalolla. Puuhalan katon alta löytyvät nuorisotilat ja ruokapalvelut, ja samasta pihasta ikääntyvien ihmisten asunnot Onnelassa ja Pehulakodissa.

Tuula Heinonen 9.10.2013
Lähteet: Raimo Viikki, Suur-Huittisten historia ja omat arkistot