Viileä tuuli karkoitti hyttyset ja muut inisijät loitommalle, kun taas kerran kokoonnuttiin yhteistä metsälenkkiä varten, tällä kertaa tavoitteena Kivimäen alueen tutkiskelu. Vaikka kokoontuminen olikin Kämmäkäntien varressa, kävelimme itse lähtöpaikalle vielä jonkin matkaa.
Tästä lähdettiin kapuamaan alaspäin. Alku tuntui varsin kevyeltä ja helpolta. Edellisen päivän sade oli viilentänyt ja puhdistanut ilman turhista pölyistä. Olosuhteet olivat siis mitä parhaat pienelle kuntolenkille.
Tällä kertaa oli teemana vaikeampikulkuinen maasto osittain ihan poluttomana, osittain polkuja hyväksikäyttäen.
Heti alun jälkeen oli melko haastava paikka, Tapaninmyrskyn jälkeensä jättämä murros, jonka yli ja väleistä pujottelimme. Pusikkoon tultuamme tuulen vaikutus loppui lähes kokonaan ja kimppuumme hyökkäsi, noin nopeasti laskien, arviolta ainakin viisi miljoonaa verenhimoista siipeilijää ja inisijää. Samalla pääsimme kuitenkin jonkinlaiselle poluntapaisellekin.
Se ei sinänsä tarkoittanut välttämättä etenemisen helpottumista, sillä polku oli peurapolku, joka kulki tiheän metsän pohjilla suuremmin kaksijalkaisen etenijän tarpeita huomioimatta. Tässä kohtaa tuli mieleen se vanha sanonta siitä, näkyykö metsää puilta.
Metsäisen mäen yli kavuttuamme loppui polku, mutta sen sijaan saimme taas valon ja tuulen. Melko rehevä, nilkkoihin kietyvä ja tarttuva aluskasvullisuus hidasti menoa jo senkin vuoksi, että sen läpi oli melko mahdotonta nähdä, mihin astui.
Vähitellen siitä sitten laskeuduttiin vahvemmalle polulle, jota pitkin matka sitten jatkuikin kääntöpisteeseensä.
Taas hetkinen venyttelyä ja eikun samaa reittiä takaisin. Jostakin kumman syystä se paluumatka tuntuu aina huomattavasti menomatkaa lyhemmältä. Matkaa kertyi plus/miinus pari kilometriä ja aikaa saimme kulumaan tunnin ja viisi minuuttia. Ja haastavuudeltaan lenkki oli riittävä, minulle kerrottiin.
Ensi lauantaina 3.6. kunnioitamme ylioppilaita ja muita sinä päivänä valmistuvia ja lukukautensa päättäviä. Emme siis lähde tuolloin lenkille.
Sensijaan seuraava lauantai 10.6. on taas lenkkipäivä. Silloin kokoonnutaan taas tänne samaan paikkaan. Aikakin on tuo sama klo 13.00 ja osoite siis Kämmäkäntie 95, Sastamala.
Katsotaan sitten, millainen reitti silloin löytyy. Otetaan homma Juicen hengessä:
On helppoa olla
samaa mieltä,
on helppoa olla mieletön.
Vaan enemmän löytää,
kun poikkeaa tieltä
ja oikaisee
läpi metsikön.
Tervetuloa mukaan, vauvasta vaariin ja muariin, kaikki, jotka ovat innostuneita metsäkävelyistä. Sitäpaitsi siellä voi jo katsella paikkoja hiukan silläkin silmällä, mistä niitä marjoja kannattaa asitten kesemmällä tulla etsiskelemään.
Veikko Kurki