Kylätalon rakennushistoriaa

Kuva: Sastamalan seudun museo

Kaukolan kylätalo sijaitsee Liekoveden länsirannalla sijaitsevan Kaukolan kylän sydämessä. Kaukolan kylä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Kokemäenjoen maisema-alueeseen. Kylällä on keskeinen ja tärkeä osa koko seudun asutushistoriassa.

Vuonna 1950 valmistunut Kaukolan kylätalo edustaa arkkitehtuuriltaan funktionaalista tyylisuuntaa ja istuu kauniisti kylänraitin varteen. Rakennus toimi kouluna kylän ja lähikylien lapsille 67 vuoden ajan.

Kaukolan koulupiiriin päätettiin rakentaa uusi koulutalo vuonna 1947. Koulua oli käyty aiemmin eri taloissa ja vuokratiloissa. Rakennuspiirustusten laatiminen annettiin rakennusmestari Heikki Prusille keväällä 1948. Piirustusten valmistuttua rakennustyöt aloitettiin  heinäkuussa 1949 K.T Vänniän perikunnan jo vuonna 1918 koulurakennusta varten lahjoittamalla tontilla. Työt edistyivät nopeasti ja harjannostajaisia vietettiin uuden koulutalon veistosalissa 3.12.1949.

Kaukolan 3-kerroksinen koulu oli ensimmäinen tiilestä rakennettu koulu Tyrväässä.  Siinä oli neljä luokkahuonetta, voimistelusali, kerho- ja kirjastohuoneet, koulukeittola opetuskeittiöineen sekä asunnot kolmelle opettajalle ja vahtimestarille. Kellarikerroksessa oli kattilahuone, polttoainevarasto, veistosali, sauna, pesutupa, mankelihuone, talouskellarit opettajille ja koulukeittolaa varten sekä varastohuoneet. Ulkorakennuksessa olivat oppilaiden ulkovessat, varasto, puuliiteri ja navetta. Koulun pihassa oli kasvimaa ja koulun ja Kaukolantien välisellä pellolla peltosarat.

Rakennustyöt urakoi Urakkamiehet Oy Loimaalta, lämpö- ja vesijohtotyöt Veljekset Lehtinen Tampereelta, sähkötyöt Vammalan Sähköliike ja maalaustyöt Mäkelän maalausliike Tyrväästä. Rakennustöitä johti rakennusmestari Erkki Tuominen Tampereelta.

Koulutalo valmistui aikataulussa elokuuksi 1950 ja koulutyö alkoi 1.9.1950. Suurimmillaan Kaukolan koulussa oli 119 oppilasta lukuvuonna 1957-58. Myös 1970-luvun alussa oppilasmäärät olivat isoja ja koulun kirjasto otettiinkin tällöin opetuskäyttöön. Vahtimestarin asunto oli muutettu opettajienhuoneeksi jo aiemmin. Koulun asuntolassa ei asunut enää opettajia 1970-luvun jälkeen ja yläkerran asunnot otettiin myös koulukäyttöön.

Rakennuksen ominaispiirteet ovat säilyneet puhtaina ja se edustaa rakennusajankohtansa arkkitehtuuria hyvin. Kylätalo on tänä kesänä jälleen täynnä elämää ja kylän lapset ja aikuiset pääsevät taas viettämään aikaa vanhan, tutun rakennuksen suojissa.

Tekstin koonnut Olena Sandholm