Aihearkisto: Uutiset

Talkoolaisille luvassa makkaraa su 22.11.

Hei.

Yhdessä touhuaminen on kivaa. Varaapa kalenteristasi pari tuntia talkoiluun sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12 ja suuntaa silloin Vähähaaran Kotiseututalolle.

Kaikille löytyy tekemistä sisältä ja ulkoa. Ei mitään karmeeta hikihommaa, mutta monenlaista pienempää asiaa pitäisi saada kuntoon.

Hommien jälkeen paistetaan makkaraa kodalla.

Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

terveisin Vähähaara-Seuran johtokunta

Yhteisöllisyys ja hyvä arki -ilta Vähähaarassa 12.11.

Vähähaara kutsuu sastamalalaiset keskustelemaan yhteisöllisyydestä,
osallisuudesta ja hyvästä arjesta.
1. Yhteisöllisyys luo turvaa kun maailma horjuu.
Mitä hyvä arki tarkoittaa? Riittääkö hyvinvointiin se, että ihminen pärjää omillaan, vai
tarvitsemmeko myös kokemusta siitä, että kuulumme joukkoon ja olemme toisillemme
tärkeitä? Yhteisöllisyys rakentuu arjen kohtaamisista, ihmisten välisistä suhteista,
luottamuksesta, vastavuoroisuudesta ja kokemuksesta, että jokaisella on paikkansa
yhteisössä.
Kylillä ja asuinalueilla on omat yhteisöllisyyden historiansa, tarinansa ja sukupolvien
aikana muodostuneet toimintatapansa, jotka ovat luoneet jatkuvuutta ja turvallisuutta.
Erityisesti ikääntyneille asukkaille naapureiden ja tuttujen muodostama verkosto voi olla
tärkeä osa arjen turvallisuutta. Siksi yhteisöllisyyden merkitystä on tarkasteltava myös
hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden näkökulmasta.
Yhteiskunnan muutokset, kuten väestön ja taloudellisen toiminnan keskittyminen
kasvukeskuksiin, työelämän muuttuminen ja yksilökeskeisyyden lisääntyminen, ovat
ohentaneet ihmisten sosiaalisia verkostoja ja yhteisöllisyyttä.
Yhteisö pysyy elävänä silloin, kun se kykenee muuttumaan menettämättä
yhteenkuuluvuuden tunnettaan. Yhteisöllisyyttä ei voida palauttaa menneisyyteen
palaamalla. Se on rakennettava uudelleen nykyisten ihmisten tarpeista, arvoista ja
elämäntilanteista lähtien. Myös digitalisaatio tarjoaa uusia yhteydenpidon mahdollisuuksia,
vaikka se ei yksin korvaa kasvokkaisia kohtaamisia.

2. Yhteisöllisyys on terveyden voimavara
Tiedämme, että vahva yhteisöllisyys tukee terveyttä ja hyvinvointia. Samanaikaisesti
yksinäisyys ja sosiaalinen eristyneisyys ovat merkittäviä kansanterveyden ja
yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ajankohtaisia huolenaiheita. Jotka voivat koskettaa ihmistä
missä tahansa elämänvaiheessa.
Yhteisöllisyys voi vahvistaa hyvinvointia monin tavoin. Ystävä kannustaa liikkumaan,
naapuri huomaa avuntarpeen ja yhteinen harrastus tuo arkeen rytmiä ja mielekkyyttä.
Mahdollisuus jakaa huolia voi lievittää henkistä kuormaa, ja kokemus omasta
tarpeellisuudesta vahvistaa arjen merkityksellisyyttä.
Erityisen tärkeää on vastavuoroisuus. Hyvinvointia ei lisää ainoastaan avun saaminen,
vaan myös kokemus siitä, että itse voi auttaa, osallistua ja vaikuttaa yhteiseen arkeen.
Yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemus ovat terveysriskejä ja heikentävät hyvinvointia ja
turvallisuuden tunnetta. Yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet eivät ole terveyden kannalta
pelkkää ylimääräistä mukavuutta, eikä sosiaalinen lisäarvo, vaan tärkeä osa terveyttä,
turvallisuutta ja ihmisarvoista elämää sekä hyvää arkea.Yhteisöllisyys voidaan siten nähdä
yhtenä terveyden ja hyvinvoinnin keskeisenä peruspilarina.

3. Voiko yhteisöllisyyttä vahvistaa?
Vähähaaran teemaillan tavoitteena on tunnistaa asukkaiden kokemuksia, paikallisia
vahvuuksia ja hyvinvointia edistäviä tarpeita. Yhteisen illan lähtökohtana on Sastamalan
kaupungin hyvivointisuunnitelma. Avaamme yhdessä näkymää siihen millaisia yhteisiä
ratkaisuja Sastamalan eri alueilla tarvitaan ja millaisia palveluja on jo olemassa.
Etsimme yhdessä vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin. Mikä toimii jo hyvin?
Mitkä paikalliset toimintatavat tukevat hyvää arkea? Miten jokainen voi löytää
paikkansa? Miten voimme huomata ulkopuolelle jäävät ja toivottaa uudet ihmiset
tervetulleiksi? Mitä voimme tehdä itse ja yhdessä? Millaiset pienet, käytännön teot
vahvistaisivat yhteisöllisyyttä jo nyt?
Yhteisöllisyys ei tarkoita vain tapahtumia tai vanhojen perinteiden säilyttämistä. Se
tarkoittaa keskinäistä luottamusta, välittämistä, vastavuoroisuutta ja turvallista hyvää arkea
sekä kokemusta siitä, että olemme tärkeitä toisillemme.
Keskustelun avaajina ovat terveystieteiden tohtori Hannu Pursio ja Sastamalan
kaupungin hyvinvointikoordinaattori Mervi Saari.

Vähähaaran Kotiseututalo, Vehkakorventie 649, Kiikka , Sastamala
to 12.11.2026 klo 18-20
Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
Tule mukaan keskustelemaan, kohtaamaan ja rakentamaan yhdessä hyvää arkea. Myös
sinun ajatuksesi ovat tärkeitä.
Tervetuloa mukaan – yksin tai yhdessä!

Tervetuloa syyskokoukseen su 19.10. – mukana kylätaloagentti

Vähähaara-Seuran sääntömääräinen syyskokous järjestetään sunnuntaina 19. lokakuuta kello 16 Vähähaaran Kotiseututalolla. Kahvitarjoilu.

Ennen varsinaisia kokousasioita kyätaloagentti Heidi Rannikko kertoo kylien kestävyyden, varautumisen ja turvallisuuden vahvistamisesta. Rannikkoa voi tulla kuuntelemaan naapuriseuroistakin.

Kylätaloagentti Heidi Rannikko  toimii osana Pirkanmaan älykkäät kylätalot  -hanketta, jonka tarkoituksena on vahvistaa kylien kestävyyttä ja varautumista arjen häiriötilanteisiin – yhdessä, käytännönläheisesti ja kylien omista lähtökohdista. Hanketta koordinoi Pirkan Kylät ry.

Rannikko kertoo konkreettisia vinkkejä sekä ideointiin että rahoituksen hakemiseen, kokemuksia muualla tehdyistä ratkaisuista ja aimo annoksen yhdessä tekemisen henkeä.

Hankkeen päätavoitteena on Euroopan komission tavoitteiden mukainen kylien älykkyyden nosto. Tarkoituksena on, että kylät tunnistavat ja hyödyntävät käytössään olevia resursseja tehokkaasti. Näkökulmina hankkeessa ovat kestävyysperiaatteet, varautuminen, yhteisöllinen resilienssi, huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus sen laajassa merkityksessä.

Maakunnasta löytyy noin 300 toiminnallista kylää ja noin 200 kylätaloa tai vastaavaa kylän yhteisöllistä tilaa. Näihin kyliin ja kylätaloihin hanke herättelee, konkretisoi, linkittää ja testaa pysyviä varautumis- ja kestävyysparannuksia.

Hankkeessa muotoillaan uudenlaista ja kustannustehokasta organisaatiomuodon mallia neljän kylätaloagentin myötä. Lisäksi hankkeessa konseptoidaan ns. kylien kestävyystarjotin, joka esittelee erilaisia kestävyys- ja varautumistoimenpiteitä.

Hankkeessa järjestetään runsaasti erilaisia tilaisuuksia, kuten kylä- ja kuntakohtaisia aktivointitilaisuuksia sekä seminaareja ja webinaareja. Tärkeä osa hanketta on myös tutkimusyhteistyö, jota toteutetaan Tampereen yliopiston kanssa resilienssiteemaisten opinnäytetöiden muodossa.

Hankkeessa toteutetaan myös kylätalojen laaja tietokoonti. Sen tuloksena syntyy Pirkanmaan kylätalojulkaisu, jossa on yleisinfon lisäksi jokaisen kylätalon kestävyysominaisuuksien esittely. Tietokoonnin tuloksena toteutetaan myös kylätalojen sähköinen hakukone Pirkan Kylien kotisivuille. Hankkeen yhtenä lopputuotoksena on havainnoista, kokemuksista ja maakuntatason joukkoälystä syntyvä maakunnallinen Älykkäät Kylät -strategia.

 

Vanhoja koululauluja laulettiin Vähähaarassa

Muistot tulvivat mieleen, kun Vähähaaran Kotiseututalolla laulettiin vanhoja kansakouluaikaisia lauluja 13. helmikuuta.

Yhteislauluilta aloitettiin virren veisuulla, kuten ennen aikaan aina koulupäivä aloitettiin. Sitten laulettiin tunnin ajan tuttuja lauluja kuten Täällä pohjantähden alla, Arvon mekin ansaitsemme, Ratiriti ralla, Mä oksalla ylimmällä ja Keitä te ootte, te pienet poijat.

Säestäjänä oli kanttori Rita Wallin, joka tiesi koululauluiltoja vetäneenä, että musiikki tuo mieleen muistoja, jotka ovat olleet kymmeniä vuosia unholassa.

–Yhtäkkiä sitä muistaa koulussa tehtyjä jekkuja ja opettajien nimiä, Wallin kertoi.

Ja niin siinä kävikin, muistot alkoivat tulvia.

Yksi muisti sen, kuinka alaluokasta mentiin aina yläluokkaan aamuhartauteen, koska koulu oli niin pieni. Moni muisti, että usein laulettiin Totuuden henki ja Ystävä sä lapsien.

Mieleen tulivat myös laulukokeet.

–Piti nousta pulpetin viereen laulamaan, opettaja säesti. Lauloin todella monena vuonna Pieni nokipoika vaan -laulun. Hitsinpimpula kun se oli aina niin kauhea tilanne. Muuten tykkäsin kyllä laulaa, kertoi Vähähaara-Seurasta Sirpa Männistö, joka järjesti illan Inkeri Kylväjän kanssa.

Moni sanoi joutuneensa luokan eteen laulamaan. Joku muisti pappansa saaneen laulusta kolmosen, koska ei suostunut laulukokeeseen. Luokalle poikaa ei kuitenkaan jätetty.

Nähtävillä oli myös vanhoja laulukirjoja. Rita Wallin kertoi, että Wilho Siukosen vanhassa laulukirjassa on kaikkiaan noin 300 laulua.

–Laulut ovat kirjassa aihealueittain – hengellisiä, lauluja isänmaasta, vieraista maista, luonnosta, työstä, lepohetkestä, kodista, koulusta ja joulusta, eniten leikeistä ja urheilusta.

–Laulujen avulla sivistettiin nuorisoa ja nostettiin esiin hyvä arvomaailma. Kaikkien laulujen sanoissa on enemmän ja vähemmän asiaa, ei mitään joutavaa, totesi Wallin.

Kanttori Wallin oli iloinen, kun hän sai säestää vanhat koululaulut harmoonilla, jonka Vähähaara-Seura oli juuri saanut lahjoituksena Kiikoisten Nuorisoseuralta.

–Tämä on ainoa oikea soitin, jolla koululauluja säestää. Harmooni on soitin haitarin ja urkujen väliltä. Sillä saa soitettua hiljaa tai todella mahtavasti. Ihan helppoa sen soittaminen ei ole, koska siinä tarvitaan neljä rajaa. Molemmilla jaloilla poljetaan ilmaa palkeisiin.

Wallin harmitteli, että tänä päivänä harmoonit ovat ”täyttä roskaa”, vaikka olisivatkin ihan käyttökuntoisia.

–Tänne Kotiseututalon miljööseen tämä sopii hienosti.

Rita Wallin kertoo, että hänen sydämensä suli harmoonille jo ensimmäisellä ja toisella luokalla koulussa. Opettajan kaunis soitto istutti häneen muusikon siemenen.

Joulupukki kävi toivottamassa hyvää joulua

Vähähaara-Seuran joulujuhlassa saatiin jälleen hyvää puuroa ja soppaa sekä jälkkäriksi joulutorttukahvit.

Perinteiseen tapaan laulettiin porukalla myös joululauluja, kun Joonas Mäkinen säesti pianolla. Joulupukki-laulu vedettiin sen verran komeasti, että komeapartainen punanuttu poikkesi talolla jakamassa lahjoja ja toivottamassa hyvää joulua.

Hyvää joulua kaikille, toivotti Kotiseututalolla piipahtanut joulupukki.

Ehkä perinteeksi voi jo sanoa Kylän tietäjät -tietovisaakin, joka pidettiin nyt toista kertaa. Tällä kerralla kyseltiin joukkeilta Tyrvään murteen sanoja. Mikä on lortti, aaninki, aamukarhee, kahvettratti…

Ja arvatkaapa mikä joukkue voitti. Viimevuotiseen tapaan Tuovi Virtasen porukka oli tietävin. Tuovi, Marja Heinimaa ja Eeva-Liisa Isotalo tiesivät kaikki kysytyt sanat.

Seuran toiminnan tukemiseksi pidettiin myös arpajaiset.

Saara-äidin sylissä istuva Lilian sai mieluisan lahjan. Iloa seurasi myös Anne Karhu. Taustalla Nummen perhettä.

 

Joululauluja säesti Joonas Mäkinen.

 

 

Juhlaan osallistui noin 25 henkilöä.

Ohjelmassa oli joulupuuron lisäksi yhteislaulua, tietovisa, pukin vierailu ja arvonta.

Joulujuhlan maistuvan puuron ja sopan keittivät Inkeri Kylväjä ja Sirpa Männistö.

 

 

 

 

Jyrki Nummi jatkaa seuran johdossa, vuokrahintoihin päivityksiä

Vähähaara-Seuran syyskokous pidettiin Kotiseututalolla 3. marraskuuta.

Seuran puheenjohtajana valittiin jatkamaan Jyrki Nummi. Johtokuntaan valittiin uusina jäseninä Marja Heinimaa ja Satu Lepistö sekä entisistä jatkamaan Sari Mäkelä.

Toiminnantarkastajina valittiin jatkamaan Leino Niskanen ja Ville Kero.

Johtokunnan muut jäsenet ovat Sanna Nieminen, Inkeri Kylväjä, Sirpa Männistö ja Juha Seppä. Rahastonhoitajana toimii Jani Vatka.

Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2025 talousarvio ja toimintasuunnitelma.

Jäsenmaksut pysyvät entisellään: aikuinen 20 euroa, lapsi 10 euroa ja perhemaksu 40 euroa.

Perhemaksua tarkennettiin niin, että perheen jäsenten pitää asua samassa taloudessa.

Myös johtokunnan jäsenten ja toiminnantarkastajien palkkioiden osalta jatketaan aiempaa käytäntöä eli palkkioita ei makseta.

Kotiseututalon vuokrahintoihin tehtiin päivityksiä. Talon juhlavuokraksi päätettiin 190 euroa vuorokaudelta. Edellisen päivän juhlien valmistelu maksaa 95 euroa.

Yhdistyksiltä perittävä kokousmaksu on 60 euroa. Hinta koskee myös oman kylän yhdistyksiä.

Kotavuokra on 10 euroa per tunti. Talon vuokrauksen yhteydessä kota on käytettävissä veloituksetta.

Kotiseututalon siivousmaksu on 50 euroa. Vuokraaja voi myös siivota itse.

Pöytäliinojen käytöstä peritään vuokrahintaa pesulakulujen peittämiseksi: pirtin pöydät 80 euroa ja tarjoilupöydän liinat 30 euroa.

Jäsenalennus vuokrahinnoista on 20 prosenttia. Se ei koske pöytäliinoja eikä siivousmaksua.

Juttua tarkennettu maksujen osalta 10.1.25.