{"id":441,"date":"2013-09-22T23:55:14","date_gmt":"2013-09-22T20:55:14","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sastamalankylat.fi\/tapiola\/?page_id=441"},"modified":"2013-09-23T00:01:30","modified_gmt":"2013-09-22T21:01:30","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/tapiola\/historia\/","title":{"rendered":"Historia"},"content":{"rendered":"
\n

TAPIOLAN KYL\u00c4N SYNTY<\/b><\/h2>\n

Teksti: Kirsti Vesterbacka<\/i><\/p>\n<\/div>\n

Suomen asutus oli viel\u00e4 1400-luvulla ryhmittynyt hyvin pienelle alueelle. Tiheimmin asuttua oli lounaisosa ja siell\u00e4 eniten asutusta rannikolla ja vesist\u00f6jen varsilla. Suurin osa oli er\u00e4maata, miss\u00e4 kuljeksivat pedot ja satunnaiset turkisten mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t.<\/b><\/p>\n

Kokem\u00e4enjoki oli kulkureittin\u00e4 hyvin k\u00e4ytetty, eik\u00e4 siksi ole ihme, ett\u00e4 moni oli j\u00e4\u00e4nyt asustelemaan sen varrelle. Joen varrelle syntyi Telj\u00e4n kauppapaikka ja jokea pitkin p\u00e4\u00e4si merelle asti, svaikka muutama hankala koski oli matkan varrella. Maata raivattiin pelloiksi ja voi vaan arvailla, kuinka paljon siihen vaikutti Maunu Eerikinpoika, joka lupasi vuonna 1334 nelj\u00e4n vuoden verovapauden uusille pelloille. Ala-Sastamalaan eli Tyrv\u00e4\u00e4n hallintopit\u00e4j\u00e4\u00e4n alkoi my\u00f6s synty\u00e4 uusia kyli\u00e4 uuden asutuksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Tyrv\u00e4\u00e4 kuului satakuntalaiseen Kokem\u00e4enkartanon l\u00e4\u00e4niin, joka ker\u00e4si vuoden 1413 tietojen mukaan Suomesta toiseksi eniten veroja Turun linnal\u00e4\u00e4nin j\u00e4lkeen. L\u00e4\u00e4nej\u00e4 oli silloin vain viisi, n\u00e4iden lis\u00e4ksi Korsholman l\u00e4\u00e4ni, H\u00e4meen l\u00e4\u00e4ni ja Kastelholman l\u00e4\u00e4ni. Vuonna 1510 Kokem\u00e4enkartanon edelle oli kiilannut Viipurin l\u00e4\u00e4ni. L\u00e4\u00e4nej\u00e4kin oli nyt jo enemm\u00e4n, uusina my\u00f6s Raaseporin l\u00e4\u00e4ni, Porvoon l\u00e4\u00e4ni ja Savonlinnan l\u00e4\u00e4ni. Koska verorasitus kohdistui ensisijaisesti peltoihin, on n\u00e4itten lukujen valossa syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 Kokem\u00e4enkartanon l\u00e4\u00e4nin talonpojat olivat ahkeraa raivaajakansaa.<\/p>\n

1400-luvulla oli Tyrv\u00e4\u00e4n seudulla jo olemassa lukuisia nykyisinkin tunnettuja kyli\u00e4, jotka saivat nimens\u00e4 p\u00e4\u00e4talon mukaan. Naapuriin ei ollut kovin pitk\u00e4 matka mist\u00e4\u00e4n. Tyrv\u00e4\u00e4n hallintopit\u00e4j\u00e4 oli jaettu maakirjoissa kolmeen osaan: Kallialan kolmannes, Lahdenlopen kolmannes ja Alinen eli Tyrv\u00e4\u00e4n kolmannes, johon Tapiolakin kuului 23 muun kyl\u00e4n kanssa. Kukin kyl\u00e4 oli saanut nimens\u00e4 sen ensimm\u00e4isen talon perustajan mukaan tavalla tai toisella.<\/p>\n

Professori Seppo Suvannon kokoamassa Satakunnan henkil\u00f6tiedostossa vuosilta 1303\u20131571 on mainittu 1479 Tapiolasta olevan Laurens Tapion lainan kirkolta, joka oli panni ruista. T\u00e4m\u00e4n aikaisempaa tietoa ei kyl\u00e4st\u00e4 ole l\u00f6ydetty. Siit\u00e4 saamme kiitt\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 rauhassa oikeanmukaisesti el\u00e4neit\u00e4 esi-isi\u00e4 ja -\u00e4itej\u00e4. Esimerkiksi Roismalan ja Tyrv\u00e4\u00e4nkyl\u00e4n v\u00e4lisi\u00e4 rajariitoja on ratkottu ja n\u00e4ist\u00e4 on merkint\u00e4 jo 1390. Samoin on eri kylien asukkaista merkint\u00f6j\u00e4 huorinteoista ja puuvarkauksista ynn\u00e4 muista rikkeist\u00e4. Tapiolasta ei mit\u00e4\u00e4n niist\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n huonoista aidoista ja silloista ei ole muistutettu kuten useita muita talonpoikia.<\/p>\n

Niinp\u00e4 siis saamme vain arvailla, kuka on ollut se Tapio, jonka mukaan kyl\u00e4 ja j\u00e4rvi on saanut nimens\u00e4. Onko h\u00e4n pyk\u00e4nnyt asuntonsa j\u00e4rven rannalle sinne rakennetun koulun paikalle, vai onko siell\u00e4 asunut joku muu. Joka tapauksessa koulua rakennettaessa tontilta l\u00f6ytyi vanha kaivo. Ensimm\u00e4isiss\u00e4 maakartoissa j\u00e4rven siin\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n. Se on voinut olla my\u00f6s jonkun muun asumus vaikkapa my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n aikaan.<\/p>\n

Nimi Tapio viittaa mets\u00e4st\u00e4j\u00e4\u00e4n, metsien mieheen. Tapiohan oli ammoin mets\u00e4n jumala. Se voi my\u00f6s merkit\u00e4 metsien k\u00e4tk\u00f6ihin, syrj\u00e4iseen korpeen asettunutta asukasta. Joka tapauksessa Tapio on uskottavasti ollut liikanimi, joka asutuksen laidoille, mets\u00e4n keskelle ja kalaisan pienen j\u00e4rven rannalle j\u00e4\u00e4nyt asukas on saanut tai ottanut.<\/p>\n

Paljon on avoimia kysymyksi\u00e4. Onko t\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4inen Tapio saanut maansa kruunulta pelloiksi raivattavaksi ja mit\u00e4 h\u00e4n on joutunut siit\u00e4 maksamaan? Onko maa ollut palkkio esimerkiksi sodassa osoitetusta urhoollisuudesta? Onko t\u00e4m\u00e4 maakirjoissa mainittu Laurens Tapio toisen polven asukas vai onko monta polvea h\u00e4nt\u00e4 ennen? Tuskin ainakaan kovin monta p\u00e4\u00e4tellen siit\u00e4, ett\u00e4 taloa ei oltu jaettu viel\u00e4 sit\u00e4 ennen. Tosin siihen aikaan oli tapana antaa talo perinn\u00f6ksi vanhimmalle pojalle muitten j\u00e4\u00e4dess\u00e4 joko veljelleen palvelukseen tai muihin ammatteihin, jos ei sattunut talontyt\u00e4rt\u00e4 tai -poikaa naimaan.<\/p>\n

Vanhan kartan mukaan Tapiolanj\u00e4rven ymp\u00e4rill\u00e4 oli kolme taloa jo 1600-luvulla, mutta Suvannon henkil\u00f6luettelossa on Laurilan talo erotettu omine asukkaineen jo 1506, jolloin mainitaan Lauri Tapion maksaneen kirkolle yhden \u00e4yrin. 1540 talossa oli 2 hevosta, 6 lehm\u00e4\u00e4, nuorta karjaa 5 ja lampaita 8. Mainitaan my\u00f6s, ett\u00e4 talo olisi halottu ennen vuotta 1524.<\/p>\n

Nikkil\u00e4 mainitaan omana talonaan 1524, jolloin Niilo (Nils Tapio) oli maksava kirkkoherralle karpion ruista. Heikki Niilonpoika is\u00e4nn\u00f6i Heikkil\u00e4\u00e4 1540\u20131584. H\u00e4nen sanotaan olleen my\u00f6s lautamiehen\u00e4 kev\u00e4tk\u00e4r\u00e4jill\u00e4 10.6.1557. N\u00e4ist\u00e4 tiedoista voidaan olettaa, ett\u00e4 1600-luvulle tultaessa Tapiolassa oli viel\u00e4 kolme itsellist\u00e4 taloa, Laurila, Nikkil\u00e4 ja Heikkil\u00e4, jotka nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n tultaessa on jaettu hyvinkin moneen osaan.<\/p>\n

Historia on mielenkiintoista. Saattaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 omat juurensa, niin kuin min\u00e4kin t\u00e4m\u00e4n Laurilan sukuhaaran mukaan. Asunhan viel\u00e4 pienell\u00e4, moneen kertaan erotetulla pl\u00e4ntill\u00e4 Laurens Tapion maata.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Untitled-2<\/a>
\n1600-luvun maakirjakartta Tapialan kyl\u00e4st\u00e4, KA a1: 73. (http:\/\/www.vanhakartta.fi\/)<\/p>\n

\"Tapiolankyl\u00e4n<\/a>
\nTapiolankyl\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 1700-luvulla. Keskistenj\u00e4rvi ja Hanhij\u00e4rvi olivat tuolloin ihan oikeita j\u00e4rvi\u00e4. (Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805.)<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TAPIOLAN KYL\u00c4N SYNTY Teksti: Kirsti Vesterbacka Suomen asutus oli viel\u00e4 1400-luvulla ryhmittynyt hyvin pienelle alueelle. Tiheimmin asuttua oli lounaisosa ja siell\u00e4 eniten asutusta rannikolla ja vesist\u00f6jen varsilla. Suurin osa oli er\u00e4maata, miss\u00e4 kuljeksivat pedot ja satunnaiset turkisten mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t. Kokem\u00e4enjoki oli kulkureittin\u00e4 hyvin k\u00e4ytetty, eik\u00e4 siksi ole ihme, ett\u00e4 moni oli j\u00e4\u00e4nyt asustelemaan sen varrelle. Joen […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"footnotes":""},"class_list":["post-441","page","type-page","status-publish","hentry"],"aioseo_notices":[],"jetpack_likes_enabled":true,"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/P3DPvf-77","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/tapiola\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/441","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/tapiola\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/tapiola\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/tapiola\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/tapiola\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=441"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/tapiola\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/441\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":444,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/tapiola\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/441\/revisions\/444"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/tapiola\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=441"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}