{"id":440,"date":"2013-10-16T00:32:27","date_gmt":"2013-10-15T21:32:27","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/?page_id=440"},"modified":"2014-02-26T22:31:16","modified_gmt":"2014-02-26T20:31:16","slug":"keikyan-kirkko","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/nahtavyydet\/keikyan-kirkko\/","title":{"rendered":"Keiky\u00e4n kirkko"},"content":{"rendered":"

Keiky\u00e4n kolme kirkkoa\"kirkko<\/a><\/h1>\n

Keiky\u00e4 kuului aikoinaan Huittisten seurakuntaan. Matka oli pitk\u00e4 ja toivottiin omaa jumalanpalveluspaikkaa. Ennen kuin Keiky\u00e4\u00e4n saatiin oma rukoushuone jumalanpalveluksia pidettiin satunnaisesti taloissa mm. jo vuonna 1653 tiedet\u00e4\u00e4n saarnatun Tervaportissa, ja v. 1681 jossain Malvakosken talossa..<\/p>\n

Vuonna 1687<\/b> saatiin oma rukoushuone, se oli vaatimaton, kelloakaan ei ollut. Esineist\u00f6st\u00e4 voi mainita puiset kynttil\u00e4jalat ja 4 kirkollista tinaista astiaa. Alttaritaulu esitti Mariaa ja Johannesta.<\/p>\n

Toinen kirkko rakennettiin vuonna 1830. <\/b>Piirustukset laati rovasti Wilhelm \u00c5kerman. Kirkko oli punainen valkoisine koristelautoineen, rakennukseen saatiin kello v. 1835 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti luvialainen Micael Rostedtin valmistama. Kirkossa oli my\u00f6s vuonna 1878 Huittisista saatu alttaritaulu, jonka oli er\u00e4\u00e4n tutkijan mukaan maalannut\u00a0 Jonas Bergman ja korjannut Lucander, vuodelta 1753. Taulu kertoo vanhasta Simeonista Jeesuslapsi syliss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kirkkoon mahtui 300-400 hl\u00f6\u00e4, hautausmaata ei ollut.<\/p>\n

Keiky\u00e4n seurakunta erotettiin Huittisista vuonna1908 ja vuonna 1917 saatiin oma pappi.<\/p>\n

Nykyinen Keiky\u00e4n kirkko rakennettiin vuonna 1912, Josef Stenb\u00e4ckin suunnittelemana.\"sis\u00e4kuva\"<\/a><\/h2>\n

Tehtailija Viljanen vaikutti kirkon paikkaan. Edellisest\u00e4 kirkosta siirrettiin alttaritaulu nykyiseen.<\/p>\n

Vuonna 1960 tehtiin ensimm\u00e4inen 1960 korjaus arkkitehtin\u00e4 Veikko Larkas.<\/p>\n

Urut uusittiin ja hankittiin Kangasalan tehtaalta v.1964, ovat 18 \u00e4\u00e4nikertaiset.<\/p>\n

Viimeisin korjaus on vuodelta 1997, suunnittelijana Arkkitehtitoimisto J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen.<\/h3>\n

Uutta kalustoa ja muutoksia tuli silloin, saatiin lukupulpetti, piano, kulkueristi, alttari irrotettiin sein\u00e4st\u00e4, takaosaan rakennettiin ns. valmistautumishuone ja hankittiin sakastin kalusteet.<\/p>\n

Uudet tekstiilit suunnitteli\u00a0 tekstiilitaiteilija <\/b>Annikki Linturi, vihkiryijy siirrettiin sakastiin.<\/p>\n

Seurakunta iloitsi vanhan alttaritaulun restauroinnista ja sen palauttamisesta kirkkosaliin varastosta, jonne se oli siirretty v. 1960 korjauksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Oma Hautausmaa valmistui v.1917 ja kiviaita 1918 -20.<\/b> sankariristit olivat aluksi valkoisia puuristej\u00e4 .<\/p>\n

–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Sankaripatsas v.1951 sankaripatsas, V\u00e4in\u00f6 Syr\u00e9n arkkitehti Kampurin ohjeiden mukaan.<\/p>\n

–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Vakaumuksensa\u00a0 mukaan taistelleiden muistomerkki 1951, Eino Packal\u00e9n<\/h3>\n

–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Karjalaan j\u00e4\u00e4neiden muistomerkki, Kirsi Liimatainen 1955<\/p>\n

–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Uusi hautausmaa vihitty 2009 jossa my\u00f6s tuhkan sirottelupaikka.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet: \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Raimo Viiki, Suur-Huittisten historia II<\/em><\/p>\n

Maria Ranta-J\u00e4rvi\u00f6, Keiky\u00e4n seurakunta eilen ja<\/em> t\u00e4n\u00e4\u00e4n 1917-1997<\/em><\/p>\n

Omat muistiinpanot<\/em><\/p>\n

Tuula Heinonen 2011<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keiky\u00e4n kolme kirkkoa Keiky\u00e4 kuului aikoinaan Huittisten seurakuntaan. Matka oli pitk\u00e4 ja toivottiin omaa jumalanpalveluspaikkaa. Ennen kuin Keiky\u00e4\u00e4n saatiin oma rukoushuone jumalanpalveluksia pidettiin satunnaisesti taloissa mm. jo vuonna 1653 tiedet\u00e4\u00e4n saarnatun Tervaportissa, ja v. 1681 jossain Malvakosken talossa.. Vuonna 1687 saatiin oma rukoushuone, se oli vaatimaton, kelloakaan ei ollut. Esineist\u00f6st\u00e4 voi mainita puiset kynttil\u00e4jalat ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":0,"parent":44,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-440","page","type-page","status-publish","hentry"],"aioseo_notices":[],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/P7LG8D-76","jetpack_likes_enabled":true,"jetpack-related-posts":[],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/440","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=440"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/440\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":572,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/440\/revisions\/572"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/44"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=440"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}