{"id":392,"date":"2013-10-13T23:34:00","date_gmt":"2013-10-13T20:34:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/?page_id=392"},"modified":"2018-09-14T14:11:50","modified_gmt":"2018-09-14T11:11:50","slug":"aetsan-voimalaitos","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/nahtavyydet\/aetsan-voimalaitos\/","title":{"rendered":"\u00c4ets\u00e4n voimalaitos"},"content":{"rendered":"

<\/p>\n

\u00c4ets\u00e4n voimala oli \"\u00c4ets\u00e4n<\/a>ensimm\u00e4inen koko Kokem\u00e4enjoen ylitt\u00e4v\u00e4 voimalaitos, Sen rakentamiseen vaikutti 1900-luvun alun energiakriisi ja sopivat kosket. Rakentamisen my\u00f6t\u00e4 loppui ennen niin runsaat lohi- ja siikasaaliit joen yl\u00e4juoksulla.<\/p>\n

<\/p>\n

Punatiilinen \u00c4ets\u00e4n voimalaitos on rakennettu vuosina 1919-21 Meskalankoskeen Kaijankalliolle varmistamaan s\u00e4hk\u00f6ntoimitus 1890-luvun lopulla perustetulle \u00c4ets\u00e4n tehtaille, my\u00f6hemmin Finnish Chemicals Oy:lle. Voimala on arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnittelema, toinen h\u00e4nen 1920 suunnittelemistaan voimalaitoksista.<\/span><\/p>\n

\"voimalaitos_2\"<\/a>Punaisesta tiilest\u00e4 muurattu rakennus on vaikuttava <\/span>sakraalimaisine kolmiop\u00e4\u00e4tyineen. <\/span><\/p>\n

Muuraustiilet toimitti rautateitse Rosenlewin oma tiilitehdas Porin Ulasoorista \u00c4ets\u00e4n asemalle. <\/span>\"ikkuna\"<\/a><\/span>Hiekka tuotiin Harjavallasta, lapioitiin <\/span>k\u00e4sivoimin pienempiin vaunuihin kuljetettavaksi ty\u00f6maalle kapearaiteista P\u00e4ssi nimist\u00e4 ty\u00f6maaraidetta pitkin paikalle. <\/span>Rakennuksen alapuoliset perustus- ja patorakennelmat ovat hakattua kive\u00e4 ja betonia. <\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Konehallissa <\/span>on seitsem\u00e4n<\/span>\"voimalaitos<\/a><\/span> turbiinia, jotka ovat edelleen k\u00e4ytt\u00f6kunnossa<\/span>, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tosin vain <\/span>tulvien aikaan. Patokorkeus on 5,9 metri\u00e4, keskivirtaama 18 kuutiota\/ sekunti.<\/span><\/p>\n

Alueella on my\u00f6s valkoinen 1990-luvulla valmistunut voimalarakennus. T\u00e4m\u00e4 ns. uusi voimalaitos on kallioon louhittu, t\u00e4ysin automatisoitu koneasema, jossa on kaksi vaakaturbiinia, teholtaan vanhan kaltainen. Rakennuksen on suunnitellut oululainen toimisto Uki Arkkitehdit Oy ja se otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1996.<\/span><\/p>\n

Rakentamista varten joen uomaa siirrettiin n.150 metri\u00e4 <\/span>alajuoksulle p\u00e4in.<\/span><\/p>\n

\u00c4ets\u00e4n vanhan ja uuden voimalaitoksen omistaa UPM-Kymmene Oyj. Yhtyneet Paperitehtaat on vuokrannut voimalat ja rakennuttanut uuden, jonka konsultointi <\/span>on ostettu Pohjolan Voimalta.<\/span>\"nettisivulle.jpg\"<\/a><\/p>\n

<\/p>\n

Koonnut T. Heinonen<\/span><\/p>\n

<\/p>\n

L\u00e4hteet: Raimo Viikki, Suur-Huittisten historia III, 1990.<\/span><\/p>\n

Kimmo Sarje: Sigurd Frosteruksen modernin k\u00e4site<\/span><\/p>\n

Kokem\u00e4en yl\u00e4juoksun maisema, \u00c4ets\u00e4n seudun maisemaselvityshanke osa 1. <\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00c4ets\u00e4n voimala oli ensimm\u00e4inen koko Kokem\u00e4enjoen ylitt\u00e4v\u00e4 voimalaitos, Sen rakentamiseen vaikutti 1900-luvun alun energiakriisi ja sopivat kosket. Rakentamisen my\u00f6t\u00e4 loppui ennen niin runsaat lohi- ja siikasaaliit joen yl\u00e4juoksulla. Punatiilinen \u00c4ets\u00e4n voimalaitos on rakennettu vuosina 1919-21 Meskalankoskeen Kaijankalliolle varmistamaan s\u00e4hk\u00f6ntoimitus 1890-luvun lopulla perustetulle \u00c4ets\u00e4n tehtaille, my\u00f6hemmin Finnish Chemicals Oy:lle. Voimala on arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnittelema, toinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":0,"parent":44,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"footnotes":""},"class_list":["post-392","page","type-page","status-publish","hentry"],"aioseo_notices":[],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/P7LG8D-6k","jetpack_likes_enabled":true,"jetpack-related-posts":[],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/392","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=392"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/392\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1124,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/392\/revisions\/1124"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/44"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=392"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}