Keiky\u00e4n kunta itsen\u00e4istyi vuonna 1920 oltuaan sit\u00e4 ennen osa Suur-Huittisten pit\u00e4j\u00e4\u00e4.
\nVuonna 1981 muodostettiin Keiky\u00e4st\u00e4 ja naapurikunnasta Kiikasta uusi kunta nimelt\u00e4 \u00c4ets\u00e4. Nimi otettiin Kiikan puolella sijainneen rautatieaseman, \u00c4ets\u00e4n tehtaiden ja ikiaikaisen Kokem\u00e4enjoen kuohuvan kosken mukaan. Itsen\u00e4isyytt\u00e4 kesti vuoteen 2009, jolloin \u00c4ets\u00e4 liitettiin Sastamalan kaupunkiin.
\nNykyinen Keiky\u00e4 on noin 3000 asukkaan kaupunginosa Pirkanmaan Sastamalassa.
\nKun tulet Keiky\u00e4\u00e4n katse kiinnittyy ennen kaikkea aluetta halkovaan
\nKokem\u00e4enjokeen, jonka kautta asutus, maatalous, sivistys ja kulttuuri on levinnyt aikoinaan sis\u00e4maahan. Joki jakoi entisen Huittisten em\u00e4pit\u00e4j\u00e4n Keiky\u00e4n saarnahuonekunnan etel\u00e4iseen- ja pohjoiseen osaan, asutus jakaantui melko tasaisesti joen molemmin puolin jo 1800- 1900 vaihteessa.
\nMaatalouskulttuuri on my\u00f6hemmin antanut tilaa teollisuudelle. \u00c4ets\u00e4n koskenpartaalla toimi 1800-luvun lopulla perustettu villakehruutehdas, jonka ymp\u00e4rille syntyi mm. konepaja, trikootehdas, v\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00f6 eli kokonaisuus \u00c4ets\u00e4n tehtaat. Samalla paikalla on 1930 lopulta toiminut Finnish Chemicalsin kemianalan tehdas, jonka nykyinen omistaja on Kemira Oy tuottaen maailmanlaajuisesti mm. valkaisu- ja
\npuhdistusaineita.
\nErityiseksi piirteeksi Keiky\u00e4ss\u00e4 muodostui ansiokotiteollisuus, joka alkoi 1800-luvun lopulla. Keiky\u00e4l\u00e4iset lankanapit, sukkulat, punontaty\u00f6t ja kammat, vallankin t\u00e4ikammat, joita Keiky\u00e4n etsiviksi kutsuttiin, olivat maankuulut. Sotien j\u00e4lkeen nahkaty\u00f6t, laukut ja lompakot valloittivat Suomen markkinat.
\nMaantieliikenne on kehittynyt valtatie 12 my\u00f6t\u00e4, joka seuraa jokivartta kuten osittain j\u00e4ljell\u00e4 oleva keskiaikainen Turusta H\u00e4meeseen kulkeva Turuntiekin. Joki ylitettiin lautoilla kunnes v.1931 saatiin ensimm\u00e4inen silta, jonka ansiosta liikenne vilkastui Huittisten ja \u00c4ets\u00e4n aseman v\u00e4lill\u00e4. Nykyinen 161 metrinen silta valmistui 1980.
\nEnsimm\u00e4inen kapea k\u00e4velysilta rakennettiin helpottamaan tehtaan ty\u00f6v\u00e4en kulkua vuonna 1919 ja sen korvasi nykyinen riippusilta vuodelta 1948.
\nKeiky\u00e4n vahvuuksia ovat joki, sen molemmin puolin rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 ja kulttuurimaisema. Kaunis Josef Stenb\u00e4ckin suunnittelema puukirkko vuodelta 1912 seisoo kodikkaana m\u00e4ell\u00e4\u00e4n \u2013 kuvauksellinen on Sigurd Frosteruksen suunnittelema Meskalan kosken vuonna 1921 valjastanut \u00c4ets\u00e4n voimalaitoskin.
\nTiet, sillat, kevyenliikenteenv\u00e4yl\u00e4t ja valaistut ulkoilureitit houkuttavat liikkumaan ymp\u00e4ri vuoden.
\nJoelle avautuvaan maisemaan kuuluvat Kemira Chemicalsin tehdasalue sek\u00e4 monien PK-yritysten teollisuusrakennukset. Vanha meijeri el\u00e4\u00e4 uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 Anneli Keinosen tekstiility\u00f6pajana ja muutama laukkuverstas jatkaa innovatiivisen k\u00e4sity\u00f6pit\u00e4j\u00e4n perinnett\u00e4, tavallaan my\u00f6s kylpytynnyreit\u00e4 valmistava Kiramikin.
\nKunnallisia l\u00e4hipalveluita keiky\u00e4l\u00e4isille tarjoavat p\u00e4iv\u00e4kodit, koulut, neuvola- ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ripalvelut kirjasto sek\u00e4 Sastamalan musiikkiopisto Keiky\u00e4n vanhalla kunnantalolla. Puuhalan katon alta l\u00f6ytyv\u00e4t nuorisotilat ja ruokapalvelut, ja samasta pihasta ik\u00e4\u00e4ntyvien ihmisten asunnot Onnelassa ja Pehulakodissa.<\/p>\n
Tuula Heinonen 9.10.2013
\nL\u00e4hteet: Raimo Viikki, Suur-Huittisten historia ja omat arkistot<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Keiky\u00e4n kunta itsen\u00e4istyi vuonna 1920 oltuaan sit\u00e4 ennen osa Suur-Huittisten pit\u00e4j\u00e4\u00e4. Vuonna 1981 muodostettiin Keiky\u00e4st\u00e4 ja naapurikunnasta Kiikasta uusi kunta nimelt\u00e4 \u00c4ets\u00e4. Nimi otettiin Kiikan puolella sijainneen rautatieaseman, \u00c4ets\u00e4n tehtaiden ja ikiaikaisen Kokem\u00e4enjoen kuohuvan kosken mukaan. Itsen\u00e4isyytt\u00e4 kesti vuoteen 2009, jolloin \u00c4ets\u00e4 liitettiin Sastamalan kaupunkiin. Nykyinen Keiky\u00e4 on noin 3000 asukkaan kaupunginosa Pirkanmaan Sastamalassa. Kun […]<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":0,"parent":2,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"footnotes":""},"class_list":["post-360","page","type-page","status-publish","hentry"],"aioseo_notices":[],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/P7LG8D-5O","jetpack_likes_enabled":true,"jetpack-related-posts":[],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/360","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=360"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/360\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":375,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/360\/revisions\/375"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/keikya\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=360"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}