![\"\"](\"http:\/\/www.sastamalankylat.fi\/kaukolankylaseura\/wp-content\/uploads\/sites\/24\/2018\/02\/rautakautisen-haudan-kaivaus-kaukolassa-1947.jpg\")
Rautakautisen haudan kaivaus Kaukolassa 1947<\/p><\/div>\n
Kaukolan keskiaikainen kyl\u00e4tontti on Liekoveden rannalla paikalla, jossa sijaitsevat viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin Ala-Knaapin ja V\u00e4nni\u00e4n talot. Kaukolan kyl\u00e4 mainitaan nimelt\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran 1469. Kirkkoherra Mathias kantoi 1524 papinmaksut viidest\u00e4 Kaukolan talosta ja vuosina 1540 ja 1571 verotettavia taloja oli kuusi. Kyl\u00e4luettelossa 1560-luvulta mainitaan kuusi verotilaa kuten my\u00f6s maanmittari Jonas Strengin kartassa 1644. Suku- ja talonnimin\u00e4 mainitaan keskiajalla V\u00e4nni\u00e4, Suomalainen ja Saukko\/Saukoi.<\/p>\n
![\"\"](\"http:\/\/www.sastamalankylat.fi\/kaukolankylaseura\/wp-content\/uploads\/sites\/24\/2018\/02\/maakartat-1600-luku-streng-jonas-1024x732.jpg\")
Jonas Str\u00e4ngin maakartta 1640-luvulta<\/p><\/div>\n
![\"\"](\"http:\/\/www.sastamalankylat.fi\/kaukolankylaseura\/wp-content\/uploads\/sites\/24\/2018\/02\/kalmbergin-kartasto-r-iii-list-9-kalmberg-gustaf-adolf-1855.jpg\")
Kalmbergin kartasto R III List 9 vuodelta 1855<\/p><\/div>\n
KYL\u00c4N OMINAISPIIRTEET<\/strong><\/p>\n Osana Kokem\u00e4enjokilaaksoa Kaukola edustaa Ala-Satakunnan viljelyseudun kulttuurimaisemaa kuuluen valtakunnallisesti arvokkaaseen Kokem\u00e4enjoen maisema-alueeseen. Kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6 on kokenut laajoja muutoksia, joten sit\u00e4 kuvaillaan sek\u00e4 historian ett\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n kannalta.<\/p>\n Vuosisataisen viljelyperinteen muovaama ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 avoin viljelymaisema on maisema-alueen perustana Kaukolassa. Alueen laajat hedelm\u00e4lliset savikot, edulliset ilmasto-olosuhteet sek\u00e4 joki kulkureittin\u00e4 ovat olleet perustana kulttuurimaiseman varhaiselle kehittymiselle. Peltoaukeita rajaavat mets\u00e4iset moreenisel\u00e4nteet.<\/p>\n Liekovesi ja Kokem\u00e4enjoen suu<\/em><\/strong><\/p>\n Merkitt\u00e4v\u00e4 osa Kaukolan kulttuurimaisemaa on Liekovesi ja Kokem\u00e4enjoen suu. Aikaisemmin vapaana kuohunneet Kaukolankoski ja Hartolankoski olivat tunnusomaisia Kaukolalle. Koskia hy\u00f6dynnettiin jo ennen s\u00e4hk\u00f6voiman tuotantoa ja Kaukolankoskessa olikin varmuudella mylly jo 1640-luvulla, mutta ensimm\u00e4iset myllyt on luultavasti rakennettu jo keskiajalla.<\/p>\n Tukinuittoa Hartolankosken r\u00e4nnill\u00e4 1956<\/p><\/div>\n Kokem\u00e4enjoen varrella sijaitsi toistakymment\u00e4 koskea. N\u00e4ist\u00e4 suurin oli Hartolankoski, jonka pudotus oli noin 5,5 metri\u00e4. Kokem\u00e4enjoen koskia alettiin perata Vammaskosken perkaamisen j\u00e4lkeen 1800-luvun alkupuolella. Koskien perkaamisella pyrittiin v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n Kokem\u00e4enjoen tulvimista ja helpottamaan tukinuittoa.Nyky\u00e4\u00e4n Kokem\u00e4enjoen kosket ovat Kiikan Kilpikoskea lukuun ottamatta padottu ja valjastettu s\u00e4hk\u00f6ntuotantoon.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen voimalaitos rakennettiin Kaukolankoskeen vuonna 1907. T\u00e4t\u00e4 seurasi isompi voimalaitos Hartolankoskeen vuonna 1913. Joen ylitt\u00e4v\u00e4 ja patoava voimalaitos rakennettiin Hartolankoskeen vuosina 1946\u20131950. Voimalaitoksen rakentamisen yhteydess\u00e4 Liekovedest\u00e4 muodostui voimalaitoksen patoallas ja sen rannat padottiin. S\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn my\u00f6t\u00e4 vedenpinta Liekovedess\u00e4 nostettiin samalle tasolle kuin Rautavedess\u00e4, eli noin 57,5 metriin, kun taas voimalaitoksen alapuolella joen pinta laski ollen hieman alle 50 metri\u00e4. Viikoittainen vedenkorkeuden s\u00e4\u00e4tely vaikuttaa sek\u00e4 jokivarren eroosioon ett\u00e4 vesist\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksiin erityisesti voimalaitoksen alapuolella. Voimalaitoksen yl\u00e4puolella vedenkorkeuden muutokset ovat hitaampia.<\/span><\/p>\n Ilmakuva Kaukolasta 1970-luvulta<\/p><\/div>\n Viljely- ja mets\u00e4maisema<\/em><\/strong><\/p>\n Nykyinen viljelymaisema on saanut alkunsa rautakautisista pienist\u00e4 raivioista, mutta vasta keskiajalla maanviljelys muodostui alueen t\u00e4rkeimm\u00e4ksi elinkeinoksi. Peltoja raivattiin l\u00e4hinn\u00e4 Liekoveden ja Kokem\u00e4enjoen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 sijaitseville Litorinamerest\u00e4 maatuneille viljaville savitasangoille. Aluksi vallitseva viljelytapa oli kaskeaminen, mutta v\u00e4hitellen siirryttiin pysyv\u00e4\u00e4n peltoviljelyyn.<\/p>\n 1400-luvun lopulla alettiin siirty\u00e4 sarkajakoon, jossa yleisin saran leveys oli noin 3,5 metri\u00e4, mutta pituuteen ei kiinnitetty huomiota. Jonas Strengin 1640-luvun kartassa talot sijaitsivat sar- kajaon mukaisesti tiiviiss\u00e4 rypp\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja pellot ja niityt ovat l\u00e4hell\u00e4 kyl\u00e4\u00e4. Sarkajako purettiin maareformin my\u00f6t\u00e4 toteutuneessa isojakoasetuksessa 1757. Mittaukset isojakoa varten tehtiin Kaukolassa vuonna 1772 ja vuodelta 1780 olevassa Kuninkaan kartassa Hohkon tila on jo siirtynyt ryhm\u00e4kyl\u00e4st\u00e4 erilleen. Moni tilanomistaja halusi siirt\u00e4\u00e4 talonsa lohkoiksi yhdistettyjen tilustensa keskelle, mik\u00e4 johti ryhm\u00e4kylien hajoamiseen ja nykyisen kaltaisen haja-asutuksen syntymiseen. Viljelysmaiden osuus kasvoi puolella isojaon seurauksena. My\u00f6s torppien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi 1800-luvun alkupuolella, kun niiden perustaminen sallittiin muillekin kuin aatelisten maille. Viljelymaisema s\u00e4ilyi hyvin samanlaisena aina 1900-luvun alkuun asti, jolloin luonnonniityt menettiv\u00e4t merkityksens\u00e4 ja kynnettiin pelloiksi. Rantaniittyj\u00e4 oli viel\u00e4 1960-luvun alussa paikoin 50-100 metri\u00e4 levein\u00e4 vy\u00f6hykkein\u00e4.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n Kaukola on edelleen t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 el\u00e4v\u00e4 kyl\u00e4. Kulttuurihistoriallinen viljelymaisema on pysynyt avoimena, koska Kaukolassa maatilat ovat edelleen toimivia. Viljellyst\u00e4 maisemasta tekee monipuolisen viljeltyjen peltokasvilajikkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n runsaus. Kaukolan pelloilla kasvaa kaikkia perinteisi\u00e4 viljoja ja nurmea, mutta lis\u00e4ksi my\u00f6s esimerkiksi rypsi\u00e4 ja \u00f6ljypellavaa.<\/p>\n Peltomaisemaan pienipiirteisyytt\u00e4 ja rikkautta luovia mets\u00e4saarekkeita ja siirtolohkareita on j\u00e4ljell\u00e4 jonkin verran. My\u00f6s peltoja halkovat tiet ja puukujat tuovat maisemaan vivahteikkuutta Kaukolassa.<\/p>\n Tiest\u00f6<\/strong><\/em><\/p>\n Vanhin liikennev\u00e4yl\u00e4 alueella on ollut vesist\u00f6, joka oli maareitti\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi viel\u00e4 keskiajalla. Kau- kolan ja Tyrv\u00e4\u00e4nkyl\u00e4n rajalla sijaitseva Hiidenm\u00e4ki toimi kulttipaikkana jo rautakaudella ja sinne kulki tie Houhaj\u00e4rven harjua eli Hiidenkangasta pitkin. Muuten tieverkoston synty voidaan ajoittaa keskiajalle. H\u00e4meenlinnasta Tammerkosken ja Tyrv\u00e4\u00e4n kautta jokivartta Ulvilaan kulkenut tie tunnetaan jo 1400-luvulta. T\u00e4t\u00e4 vanhaa postitiet\u00e4 eli Valtatiet\u00e4 pitkin p\u00e4\u00e4si my\u00f6s Turkuun. Valtatie yhtyi Tyrv\u00e4\u00e4ss\u00e4, Vammaskosken l\u00e4nsipuolella Vaunutiehen, joka noudatteli joen pohjoispuolta. Vaunutiet\u00e4 matkatessa Kiikan suuntaan piti ylitt\u00e4\u00e4 liejuinen ja upottava Vaunusuo, jonka j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4stiin Vinkkil\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 haarautui tie Kaukolaan.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 vanhat tieyhteydet ovat edelleen p\u00e4\u00e4osin kuljettavissa. My\u00f6s Kaukolantie kulkee p\u00e4\u00e4osin samalla paikalla kuin Kuninkaan kartastossa. Kaukolan kyl\u00e4tie kulki alun perin keskiaikaisen kyl\u00e4n kautta, jossa V\u00e4nni\u00e4n ja Ala-Knaapin talot sijaitsevat, mutta 1930-luvulla tie siirrettiin kulkemaan t\u00e4ss\u00e4 kohtaa l\u00e4nnemp\u00e4n\u00e4. Voimalaitoksen yhteyteen valmistui yksikaistainen patosilta 1950, mik\u00e4 paransi selv\u00e4sti liikenneyhteyksi\u00e4 Kaukolaan. Voimalaitoksen rakentamisen aikoihin 1940-luvulla Hiukkasaaren l\u00e4pi Kaukolasta Tyrv\u00e4\u00e4nkyl\u00e4\u00e4n kulki v\u00e4liaikainen silta. Kaukolantiet\u00e4 perusparannettiin viimeksi 2000-luvulla, jolloin tiet\u00e4 suoristettiin ja levennettiin. Kaukolantiell\u00e4 on \u00f6ljysorap\u00e4\u00e4llyste ja katulamput.<\/span><\/p>\n Kaukolan l\u00e4nsipuolella Vinkkil\u00e4n kyl\u00e4ss\u00e4 on 1895 avattu Pori-Tampere-rata, joka n\u00e4kyy Kauko- laan. 1970-luvulla ratalinjaa suoristettiin ja rata siirtyi l\u00e4hemm\u00e4s Kaukolaa.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n Ilmakuva Kaukolasta 1970-luvulta<\/p><\/div>\n KAUKOLAN ARVOT<\/strong><\/p>\n Historiallinen arvo<\/em><\/strong><\/p>\n Kaukolan kyl\u00e4n arvo perustuu suurelta osin sen pitk\u00e4\u00e4n asutushistoriaan. Kyl\u00e4n historia liittyy kiinte\u00e4sti Kokem\u00e4enjoen vaiheisiin alkaen Liekoveden kuroutumisesta umpeen ja Kokem\u00e4enjoen synnyst\u00e4 aina koskien patoamiseen ja nykyhetkeen. Laaja muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6salue Kaukolassa osoittaa asutuksen syntyneen jo rautakaudella ja jatkuneen samoilla sijoillaan t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Kyl\u00e4 on edelleen osa el\u00e4v\u00e4\u00e4 maaseutua.<\/p>\n Maisemallinen arvo<\/strong><\/em><\/p>\n Kaukolan viljelymaisema on tyypillinen Yl\u00e4-Satakunnalle ja kyl\u00e4n viljavat savipellot on raivattu osittain jo rautakaudella. Kyl\u00e4maisema on ilmeik\u00e4s vesist\u00f6n, peltoaukeiden, mets\u00e4n ja asutuksen muodostama kokonaisuus. Kulttuurihistoriallinen viljelymaisema on pysynyt avoimena ja kyl\u00e4ss\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 my\u00f6s mets\u00e4laidunta muistuttamassa maatalouskulttuurin muutoksista. Kyl\u00e4 rajautuu puoliksi Liekoveteen ja Kokem\u00e4enjokeen, joten vesist\u00f6n l\u00e4heisyys on merkitt\u00e4v\u00e4 maisemallinen arvo. Kyl\u00e4ss\u00e4 sijainneet kosket on ensin ruopattu ja sitten padottu, joten vesi virtaa Kaukolan ohi nyky\u00e4\u00e4n verkkaisesti.<\/p>\n Rakennushistoriallinen arvo<\/strong><\/em><\/p>\n Kaukolan alue ilment\u00e4\u00e4 maaseudulle ominaista rakentamistapaa ja uudemmatkin rakennukset sulautuvat vanhaan kyl\u00e4milj\u00f6\u00f6seen hyvin. Rakennukset sijaitsevat ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n n\u00e4hden luontevilla paikoilla, ei aivan rannassa. Rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 on muodostunut nauhamaiseksi jo vuosisatoja vanhan kyl\u00e4tien varteen ja jo purettujen rakennusten paikoille on rakennettu uusia rakennuksia. Kaukolan rakennuskanta on verraten vanhaa, suurin osa asuinrakennuksista on rakennettu ennen 1950-lukua ja monet taloista on rakennettu jo 1800- j a 1900-lukujen vaihteessa. Pihapiireiss\u00e4 viel\u00e4 runsaasti vanhoja rakennuksia.<\/p>\n<\/div>\n Teksti: Olena Sandholm<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kaukolan kyl\u00e4\u00e4n kuuluvasta, aivan Kokem\u00e4enjoen suulla sijaitsevasta Hiukkasaaresta on l\u00f6ydetty merkkej\u00e4 jopa varhaiskampakeraamisen ajalta. Kaukolan kyl\u00e4 on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rautakautinen keskus yhdess\u00e4 Tyrv\u00e4\u00e4nkyl\u00e4n kanssa ja kyl\u00e4t muodostavat laajan kiinte\u00e4n muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6salueen. Kaukolan hautar\u00f6ykki\u00f6t sijaitsevat 800 metrin pituisella ja 400 metrin levyisell\u00e4 alueella, Kaukolan vanhasta koulusta Hartolankoskelle. R\u00f6ykki\u00f6it\u00e4 on Kaukolassa ja Tyrv\u00e4\u00e4nkyl\u00e4ss\u00e4 yhteens\u00e4 yli 388 ja ne […]<\/p>\n","protected":false},"author":35,"featured_media":0,"parent":474,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-30","page","type-page","status-publish","hentry"],"aioseo_notices":[],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/P9LdS9-u","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/kaukolankylaseura\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/30","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/kaukolankylaseura\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/kaukolankylaseura\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/kaukolankylaseura\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/kaukolankylaseura\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/kaukolankylaseura\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/30\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":520,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/kaukolankylaseura\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/30\/revisions\/520"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/kaukolankylaseura\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/474"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sastamalankylat.fi\/kaukolankylaseura\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"http:\/\/www.sastamalankylat.fi\/kaukolankylaseura\/wp-content\/uploads\/sites\/24\/2018\/02\/hartolankosken-rannilta-1956-300x185.jpg\")
![\"\"](\"http:\/\/www.sastamalankylat.fi\/kaukolankylaseura\/wp-content\/uploads\/sites\/24\/2018\/02\/ilmakuva-kaukolasta-1024x729.jpg\")
![\"\"](\"http:\/\/www.sastamalankylat.fi\/kaukolankylaseura\/wp-content\/uploads\/sites\/24\/2018\/02\/ilmakuva-kaukolasta-ja-tyrvaankylasta-1024x602.jpg\")