Jo ties monettako kertaa oli Tapiolan kylän varttuneempi väki kokoontunut yhteiseen juhannusaaton juhlaan Laavurantaan. Sopivan lämmin ja aurinkoinen sää ja itikat loitolla pitävä pieni tuulenvire loivatkin vallan mainiot puitteet tälle yhtiselle juhlalle. Väkeäkin oli kertynyt paikalle melko runsaasti. Kenelläkään ei juuri sillä hetkellä tuntunut olevan kiirettä mihinkään. Pitkän pöydän ympärillä juttu luisti ja nuotionkin vaiheille oli väkeä riittänyt.

Vaikka tämä juhannustulille kokoontunut porukka ei juuri itsestään ja olemassaolostaan meteliä pitänytkään, olisi nuotiosta hiljalleen olemattoman tuulen mukaan leijaileva savu kertonut järvellä liikkujille, että täällä kuitenkin jotakin on meneillään. Sellaisia liikkujia ei vain ollut, oli kuin järvi tänä iltana olisi ollut vain meidän.

Tulen ympärillä viihdyttiin ja sen loimu8ssa kiehui kahvipannu, väliin parikin. Sen lämpö kypsytti myös tikkupullat ja makkarat sun muut sellaiset. Tunnelmaa hiukan latisti ajoittain vain savu, joka oikukkaasti pyörähtelevän tuulenvireen mukana yritti häätää milloin ketäkin pois paikaltaan. Pöydän ympärillä istuvilla ei tällaisia pikku harmeja ollut, mutta sielläkin saatiin, samaisesta tuulestra johtuen, olla rauhassa kaikenlaisen itikoitten hyökkäyksiltä.

Niinkuin monina juhannusaattoina tätä ennenkin, kerrottiin nytkin monenmoista tarinaa, kun kerran melkein sitä varten oltiin kokoonnuttu yhteen. Ehkä nuo samat tarinat on kerrottu joskus ennenkin, ehkä suurin osa, tai ainakin jotkut paikalle saapuneista tunnistivat ne osaksi omaa elämänsä, mutta mitäs siitä. Mitäpä olisi yhdessäolo ilman yhteisiä muistoja? Yhdessä eletty menneisyys on liittänyt tämänkin joukon yhteen tavalla, josta sitten on syntynyt monenlaista hyvää koko kyläkunnalle. Vaikka paikalla olikin kylän varttuneempia, oli tässäkin joukossa huomattaviakin eroja ikiä verrattaessa. Sekin on yksi voimavara, kun mukana on useampia ikäkerroksia, on toiminnassa aina silloin jatkuvuuden tuntua.

Tällaisissa tunnelmissa vietettiin keskikesän juhlaa Tapiolalaisittain Ylistenjärven laavurannassa. Auringon alkaessa tavoitella puitten latvustoa lähti väki yksi toisensa jälkeen viettämään omaa juhannustaan.