Viikon viisaus

Viikko 20 / 2014

Erkin päivänä 18.5 tehtiin ennusteita tulevan kesän oloista.

Käki jos kukkuu hankeen (jos vielä lunta), tulee halloja. Jos taas lehti on jo puihin tulossa käen alkaessa ensi kertaa kukkumaan, tulee hyvä viljasato. Sammakonpoika jos Erkkinä elää, niin Jaakkona (25.7.) ruis helää. Kylmä Erkin päivä ennustaa lämmintä kesää. Sanottiin että Erkki turjus turkki päällä, Urpaanus (25.5.) liinapaitasillaan. Erkin vilu kesän ilo.

ÄITIENPÄIVÄ

Äitienpäivän vietto on peräisin Amerikasta. Philadelphiassa elänyt opettaja Anna Marie Jarvis sai ajatuksen vuonna 1907 kaikkien äitien yleisestä muistopäivästä. Hän esitti juhlapäiväksi toukokuun toista sunnuntaita kaksi vuotta aikaisemmin kuolleen äitinsä muistoksi. Vuonna 1914 Yhdysvaltain kongressi julisti sen viralliseksi juhlapäiväksi. Suomessa äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1918. Sen vietto on vakiintunut myös meillä toukokuun toiseen sunnuntaihin.

Viikko 19 / 2014

Talonpoikaiselämään on oleellisesti vaikuttanut myös suomen kielen kehittyminen. Mielenkiintoisia yksityiskohtia liittyy huhtikuun yhdeksänteen päivään. Ensimmäinen, joka kehitti pohjan suomen kirjakielelle, oli Mikael Agricola. Hän oli Turun piispa, uskonpuhdistaja ja innokas kansanperinteen tutkija, joka kuoli Venäjälle suuntautuneen rauhanneuvottelujen paluumatkalla 9.4.1557.

Elias Lönnrot, jota pidetään suomen kirjakielen toisena isänä, syntyi 9.4.1802. Hän oli lääkäri, kielentutkija ja kansanrunojen kerääjä. Runoista hän kokosi kansalliseepoksemme Kantelettaren, joka ilmestyi vuonna 1828 ja Kalevalan, joka puolestaan ilmestyi nykymuodossaan vuonna 1849. Hän kuoli 19.3.1884.

Viikko 16 / 2014

Jokaisen suviyön säätä seuraa seitsemän seuraavaa samanlaista yötä. Jos siis kaikkina näinä öinä on kylmää, siitä seuraa 27 kylmää yötä yhtäjaksoisesti. Kaikista suviöistä Julius edustaa marja-, Yrjö heinä- ja Markku viljavuotta.

Eläinkunnalle ensimmäinen suvipäivä on ollut myös tärkeä merkkipäivä, sillä silloin lähtevät kalat liikkeelle, kurjet tulevat, västäräkki saapuu kurjen siiven päällä ja varis munii ensimmäisen munansa.

Viikko 15 / 2014

Aikoinaan vuosi jaettiin kahteen puoliskoon, suveen ja talveen. Huhtikuun 14. päivänä ovat puut ylenevin oksin, mutta vastaavasti lokakuun 14. päivänä alenevin oksin. Nämä puoliskot jaettiin vielä neljänneksiin, jotka olivat 13 viikon mittaiset. Siten ensimmäinen suvipäivä on 14. huhtikuuta, keskikesä 13. heinäkuuta, ensimmäinen talvipäivä 14. lokakuuta ja sydäntalvi 13. tammikuuta.

Ennen puhuttiin kolmesta suviyöstä 12.–14.4., Juliuksen (Julianus), Tellervon (Justinus) ja Taiton (Tibertius) vastaisista öistä. Niistä tärkein oli viimeinen, jonka kohdalle oli painettu almanakkaan Suwi-Päiwä. Siitä laskettiin kesäajan alkavan. Vanha kansa puhui myös vanhoista suviöistä. Ne olivat 11 päivää myöhemmin eli huhtikuun 23.–25., Yrjön, Pertin ja Markun päivinä. Näistä suviöistä on ennustettu myös säätä; kylmä ilma on tällöin paha ja suoja hyvä enne.

Viikko 11 / 2014

Lumet ovat melkein kaikki poissa olleet viikko tolkulla. Tänäänkin + 10 C lämmintä ja aurinko paistaa, tuuli puhaltaa navakasti länneltä.

Viikko 2 / 2014

Loppiaisesta alkavat ”härkäviikot”. Siis moniviikkoinen juhlaton ja ankeakin sydäntalven aika. Tähän aikaan oltiin ennen paljon mm. metsätöissä.

Viikko 1 / 2014

Uuden Vuoden kynnyksellä… Edessä on sata ovea ja tuhat tietä.

Viikko 52 / 2013

Maanantaita vasten yötä tuuli oli puuskittaista ja sähköt katkeili. Lumet jota oli noin 10 cm on sulanut jo viikko sitten. Vettä on sadellut päivittäin jopa runsaasti jo viikon verran. Lämpöasteet nousevat koko ajan. Nyt joulupäivän aamuna on 7 astetta lämmintä. On hanget korkeat nietokset………….. Eivät toteutuneet tänä Jouluna.

Viikko 51 / 2013

Kinkkua on käännelty suolavedessä ja uuni on lämmitetty päivittäin, sillä leipomiset ja kaikki muu jouluun liittyvä pitää emännät kiireisinä. Ennen vanhaan jouluna oli pääsääntöisesti lumi maassa, viime vuosikymmeninä on arvuuteltu onko lunta maassa vai tuleeko ”musta” joulu.

Viikko 50 / 2013

Jos joulukuusta ei ole tullut jo syksyllä katsotuksi ja merkatuksi metsässä, niin nyt on aika heti kun metsä on puhdasta katsoa joulukkuusi valmiiksi. Ennen kuului jouluperinteisiin että kuusi haettiin aatto aamuna metsästä ja vietiin sulamaan lämpimään paikkaan, sitten kuusi laitettiin jalkaansa ja tuotiin sisälle. Minkä jälkeen lapset koristeli kuusen.

Viikko 49 / 2013

Joulukuun säillä ei ole ollut kovin merkittäviä ennustearvoja.

Jos pikkulintu nokkii ikkunaan, tai tiaiset tiukuttavat, tai punatulkut tulee pihapuihin, niin pian tulee tuisku.

Viikko 48 / 2013

Kaisan päivänä (25.11.) kerittiin lampaat. Silloin saatiin paras villa. Tähän aikaan lampaat ovat myös kiimassa.                                                                                                                                                         Jos Antti :na (30.11.) lotisee, niin joulu komeilee. Tai päinvastoin jos Antin päivänä on lauhaa, sateista, on jouluna hyvä sää. ”Antti aisoilla ajaa” (rekikeli viimeistään näihin aikoihin)

Viikko 47 / 2013

Liisan (19.11.) liukkaat ja Kaisan (25.11.) kaljamat sulattavat lumet usein vähiin. Jolloin tiet käyvät hyvin liukaaksi.

Viikko 46 / 2013

Oravan metsästys sai alkaa, kun oravan karva oli täysin harmaa. Päivämäärä oli tarkoin määrätty, mutta vaihteli alueittain.

Viikko 45 / 2013

Marraskuussa kaadettua puuta on pidetty lujana lahoamista vastaan. Rakennushirret piti kaataa marraskuussa.

Viikko 44 / 2013

Vanhaan aikaan talvikausi alkoi lokakuun 14. päivä. Silloin viimeistään piti ulkona kaikkien maataloustöiden olla päätöksessään, ja sisätyöt alkoivat.

Viikko 43 / 2013

Jos pihlajassa on lokakuussa paljon marjoja, tulee sateinen syksy ja vähäluminen talvi (pihlaja ei kanna kahta taakkaa).

Viikko 42 / 2013

Minä päivänä metsä on kuurassa lokakuussa, sinä päivänä toukokuussa lehti vihertää.

Viikko 41 / 2013

Jos lokakuussa akkunat ovat jäässä, niin tammikuussa vettä sataa.

Viikko 40 / 2013

Mikon päivä (29.9.) on talven portti, Vapun päivä kesän portti.

Viikko 39 / 2013

Syys-Matin päivästä (21.9.) lähtien karhu käy talvilevolle – (kuka tietää mihin oma kotikylämme karhu itsensä kellistää) Ihmisetkin nukkuvat enemmän kuin kesäaikaan. Myös käärmeet vetäytyvät talvikoloihinsa.

Viikko 38 / 2013

Palokäärjen huuto tietää syyspäivänseisauksen ja kevätpäivänseisauksen välisenä aikana (siis talviaikaan) hyviä ilmoja, kesäpuolella se ennustaa pohjatuulia ja sateita.

Viikko 37 / 2013

Elonkorjuu kun alkaa viimeistään syyskuun alussa, jos vilja ei silloin ole kypsä, ei se kypsy myöhemminkään.                                                                                                                                          Jos teeri kuhertaa jo elokuun lopulla tai syyskuun alussa, tulee varhainen talvi. 

Viikko 36 / 2013

Syyskuun ensimmäinen päivä (jos ei ollut sunnuntai) koululaiset aloittivat koulunkäynnin kyläkouluissa. Niin myös Taipaleen kansakoulussa, aikoinaan.

Viikko 35 / 2013

Perttuilina saatiin jo uutisleipää ja -puuroa. Kuitenkin perunan, lantun, nauriin ja kaalin odotettiin vielä kasvavan.

Viikko 34 / 2013

Ei sikiä siipilintu Perttulin (24.8) perästä, vaan muuttolinnut alkavat lähteä: ”Kesälinnut Perttu kerää, pääskyset Perttu peräti vie”. Teeren ensimmäisestä kukerruksesta ennen Pärttyliä on yhdeksän viikkoa ensilumeen.                                                                                                                                          Rakennusten tilkintään käytetyt sammalet oli kerättävä Perttuun (Pärttyliin) menessä.

Viikko 33 / 2013

Jos Laurina on kaunista, niin sitä piisaa Perttuliin (24.8.). ja tulee hyvä syksy.Pääskyset, kurjet ja villihanhet kokoontuvat Laurina laumaan.Lampaiden kesävilla kerittiin (leikattiin) Laurina.

Viikko 32 /2013

Laurin päivään (10.8.) tultaessa piti heinänteon olla lopussa: ”Lauri ladot lukkoon panee, kuhilaat ja kokkoset pellolle pystyttää”.

Viikko 31 / 2013

Mätäkuun aikana (23.7. – 23.8.) tapahtuu pikemminkin kuivumista ja kuolemista kuin mätänemistä: Jos silloin hakkaa kasken, niin se ei ota vesoja. Samoin pajukoiden tai rantaniittyjen perkaus onnistuu hyvin – uusia vesoja ei synny. Kun tarvepuut kaataa ja kerää mätäkuussa ne eivät halkeile. Ollin päivänä (29.7) sanotaan että ”kala lakkaa syömästä”. Monivuotisia kasveja ei kannata istuttaa mätäkuun aikana.

Viikko 30 / 2013

Jos on poudat, niin varokaa sitten naistenviikkoa, silloin sataa päivittäin (naistenviikko on 18.-24.7.). Riikka, Sari, Marketta, Johanna, Leena, Olga ja Tiina. Sitten on 25.7. Jaakon päivä. (Jaakko taas heittää kylmänkiven järviin)

Viikko 29 / 2013

Tulee sade, jos aurinko laskee pilveen, jos taivas lientelee, jos taivaalla on pitkiä pilviviiruja (reen jalaksia). Ennen sadetta tuoksuu vastaniitetty heinä iltasella, metsä näyttää tavallista tummemmalta, savu laskeutuu maahan, ääni kuuluu tavallista kauempaa, aamusella ruskottaa, aamusumu nousee ylöspäin, iltataivas on harmaa, tuuli kiihtyy, reumaattisen ihmisen jäseniä kolottaa. Sade tulee myös, jos pääskyset lentelevät liki veden pintaa, palokärki ’tillaa’, koira syö ruohoa, kissa pesee itseään, hämähäkit pysyttelevät suojuksissaan, ravut nousevat vedestä maalle, kalat hyppivät vedessä, siipimuurahaisia ilmestyy alakiville.

Viikko 28 / 2013

Heinänteon voi aloittaa, kun käki on lopettanut kukunnan tai angervo ja apila kukkivat yleisesti.

”Käki lopettaa kukunnan, kun se on nielaissut ohran vihneen”

Viikko 27 / 2013

Jos käki kukkuu pitkään vielä heinäkuussa, tulee pitkä lämmin syksy.

Viikko 26 / 2013

Pietarin päivän (29.6) aikoihin alettiin ennen vanhaan rukiinkylvö kaskimaille. Siemen kylvettiin hyvin harvaan, jotta laiho ehti hyvin versoa.

Myös saunanvihtojen teko kuului monin paikoin Pietarin päivän tapahtumiin.

Viikko 25 / 2013

Viileä kesäkuu on ollut kasvulle yleensä hyväksi (ilman pahoja halloja) ”vilu se on mikä viljan kasvattaa, mutta lämmin terän tekee”

Viikko 24 / 2013

Kaikki mitä on satanut kylvöjen jälkeen ennen juhannusta, sataa suoraan laariin (eli tulee hyvä viljasato).

Viikko 23 / 2013

Kesäkuun 6 päivä on Kustaanpäivä ja perinteinen viimeinen perunan istutuspäivä. Silloin maa on jo lämmintä ja peruna tulee taimelle nopeasti.

Viikko 22 / 2013

Kaksi on kaunista kesällä: Lehti puussa, ruoho maassa ja tuomenkukka kolmantena.

Viikko 21 / 2013

Erkin päivään saakka sai karja ennen liikkua vapaasti niityillä ja ahoilla,                                        mutta Erkiltä kylän paimen aloitti työnsä ja johti karjan metsälaitumille.

Viikko 20 / 2013

”Vanha kansa” teki Erkin päivänä (18.5) ennusteita tulevan kesän oloista:

 Jos käki kukkuu hankeen (jos vielä lunta), tulee halloja, jos taas lehti on jo puihin tulossa käen alkaessa ensi kertaa kukkumaan, tulee hyvä viljasato.

 Jos sammakonpoika Erkkinä elää, niin ruis Jaakkona (25.7.) heleää.

Kylmä Erkin päivä ennustaa lämmintä kesää: Erkin vilu kesän ilo.

Viikko 19 / 2013     Hyvin suunniteltu on kuin puoliksi tehty.