Äetsän voimala oli ensimmäinen koko Kokemäenjoen ylittävä voimalaitos, Sen rakentamiseen vaikutti 1900-luvun alun energiakriisi ja sopivat kosket. Rakentamisen myötä loppui ennen niin runsaat lohi- ja siikasaaliit joen yläjuoksulla.

Punatiilinen Äetsän voimalaitos on rakennettu vuosina 1919-21 Meskalankoskeen Kaijankalliolle varmistamaan sähköntoimitus 1890-luvun lopulla perustetulle Äetsän tehtaille, myöhemmin Finnish Chemicals Oy:lle. Voimala on arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnittelema, toinen hänen 1920 suunnittelemistaan voimalaitoksista.

Punaisesta tiilestä muurattu rakennus on vaikuttava sakraalimaisine kolmiopäätyineen.

Muuraustiilet toimitti rautateitse Rosenlewin oma tiilitehdas Porin Ulasoorista Äetsän asemalle. Hiekka tuotiin Harjavallasta, lapioitiin käsivoimin pienempiin vaunuihin kuljetettavaksi työmaalle kapearaiteista Pässi nimistä työmaaraidetta pitkin paikalle. Rakennuksen alapuoliset perustus- ja patorakennelmat ovat hakattua kiveä ja betonia.

 

Konehallissa on seitsemän turbiinia, jotka ovat edelleen käyttökunnossa, käytetään tosin vain tulvien aikaan. Patokorkeus on 5,9 metriä, keskivirtaama 18 kuutiota/ sekunti.

Alueella on myös valkoinen 1990-luvulla valmistunut voimalarakennus. Tämä ns. uusi voimalaitos on kallioon louhittu, täysin automatisoitu koneasema, jossa on kaksi vaakaturbiinia, teholtaan vanhan kaltainen. Rakennuksen on suunnitellut oululainen toimisto Uki Arkkitehdit Oy ja se otettiin käyttöön vuonna 1996.

Rakentamista varten joen uomaa siirrettiin n.150 metriä alajuoksulle päin.

Äetsän vanhan ja uuden voimalaitoksen omistaa UPM-Kymmene Oyj. Yhtyneet Paperitehtaat on vuokrannut voimalat ja rakennuttanut uuden, jonka konsultointi on ostettu Pohjolan Voimalta.

Koonnut T. Heinonen

Lähteet: Raimo Viikki, Suur-Huittisten historia III, 1990.

Kimmo Sarje: Sigurd Frosteruksen modernin käsite

Kokemäen yläjuoksun maisema, Äetsän seudun maisemaselvityshanke osa 1.