Sastamalan maaseutuohjelman laatimiseen liittynyt maaseutuiltakiertue päättyi viime keskiviikkona Pirjon Pirtillä Äetsässä. Aiemmin Suodenniemellä, Mouhijärvellä, Vammalassa ja Kiikoisissa järjestetyt illat keräsivät vilkkaaseen keskusteluun kaikkiaan 115 kuntalaista.

Sastamalan maaseutuohjelman laatiminen perustuu ruohonjuuritason eli maaseudun asukkaiden, kyläyhdistysten, maaseutuyrittäjien ja muiden maaseudun toimijoiden laajaan kuulemiseen. Aluksi järjestettiin maaseutukysely, johon saatiin lähes 250 vastausta. Tämän jälkeen järjestetyissä maaseutuilloissa esiteltiin kyselyn tuloksia ja keskusteltiin erilaisista maaseudun kehittämiseen liittyvistä teemoista. Tärkeimmiksi teemoiksi nousivat maaseudun elinkeinoihin ja palveluihin liittyvät kysymykset sekä lähidemokratia, mikä käytännössä tarkoittaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta kuntalaisten ja kaupungin välillä.

Maaseudun elinkeinojen suhteen hyvin tärkeänä koettiin lähiruoka. Sekä myyntikanavia että jatkojalostusmahdollisuuksia tulisi kehittää. Paikallisiin ruokakauppoihin toivottiin erityisiä lähiruokaosastoja, joissa tiedotettaisiin paikallisista ruoantuottajista. Lisäksi kannatettiin ajatusta, että kaupunkiin perustettaisiin ns. lähiruokamyymälä, eräänlainen ”matalan kynnyksen kauppahalli”. Lähiruoalla onkin takanaan suuri potentiaali, sillä Sastamalassa on peräti 30 000 hehtaaria viljelysmaata ja reilut 60 000 kotieläintä.

Koko Sastamalan kehittämisessä merkittävä osuus on alueen luonnolla. Sastamalan metsät ja 176 järveä ovat hyvin poikkeuksellinen voimavara, sillä esimerkiksi naapurikunnista Punkalaitumella on neljä järveä ja Huittisissa on yksi järvi. Vertailun tulos on hämmästyttävä, vaikka luontorikkaaksi Sastamala on tiedettykin. Metsien ja järvien virkistyskäyttöön on syytä panostaa aiempaa enemmän. Kaupungin metsiin toivottiin myös lisää laavuja ja patikointipolkuja, mutta erityisesti sitä, että jo olemassa olevista virskistäytymismahdollisuuksista tiedotettaisiin paremmin. Tiedotus ja markkinointi on tässäkin asiassa avainasemassa. Hienoja luonnonympäristön paikkoja on jo olemassa, mutta niistä eivät tiedä läheskään kaikki paikalliset, saati ulkopaikkakuntalaiset.

Toiseksi merkittäväksi teemaksi maaseutuilloissa kohosi lähidemokratia. Maaseutukyselyssä aihepiiriä käsiteltiin muutamilla kysymyksillä. Esimerkkinä mainittakoon kysymys, jossa udeltiin, pitäisikö kuntalaisten ja kaupungin välille luoda uudenlaisia vuorovaikutusmalleja. Täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä oli peräti 87 % vastaajista. Yksikään vastaajista ei ollut täysin eri mieltä tämän väittämän kanssa.

Lähidemokratian kehittämisellä onkin pinta-alaltaan suuressa kunnassa erityinen merkitys, sillä kuntaliitoksen tapahduttua päätöksenteon koetaan usein karanneen kauaksi omalta kylältä. Lisäksi paraikaa uusittavana olevan kuntalain valmistelussa haetaan lähidemokratiaan kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan uusia työkaluja. Painetta asian kehittämiseen annetaan kunnille siis valtiovallankin taholta. Erilaisia lähidemokratia-malleja on Suomessa kokeiltu jonkin verran. Sopivan mallin löytäminen ei ole silti yksinkertainen asia. Sastamalassa kyseeseen voisivat kuitenkin tulla jonkinlaiset kunnanosittaiset aluetoimikunnat, joita on sovellettu muutamissa eteläsuomalaisissa liitoskunnissa.

Kaiken kaikkiaan maaseutuiltakiertueen loppupäätelmänä on mainittava, että nykyinen Sastamalan kaupunki koetaan kuitenkin jokseenkin järkevänä kokonaisuutena. Kritiikin lisäksi esiteltiin myös kiitoksia. Parantamista on erityisesti maaseudun asukkaiden kuulemisessa ja asioiden tiedottamisessa. Tämä on tärkeä seikka etenkin kuntaliitoksien yhteydessä kun monet toimintatavat väistämättä muuttuvat uuden kunnan syntyessä. Myös erilaisten yhteistyöverkostojen muodostamiseen on hyvä panostaa.

Sastamalan maaseutuohjelman laatimiseen voi edelleen ottaa kantaa osoitteessa: jani.hanhijarvi(at)sastamala.fi

 

Laavu syksyisessä auringonpaisteessa Ritajärvellä Horniossa.